sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Valokuvaaminen jää minulta miltei unholaan, kun talvi tulee. Vertailulukuja. Maaliskuussa 2016 on arkistoon kuvattu yli 4000 kuvaa. Ja joulukuussa vähän yli 200 kuvaa. Sama tahti jatkuu tammikuussa. Onneksi on enää pari pimeää kuukautta.
Katselin vanhoja videoita Ubin pentuajoilta. Vähän minua kummastuttaa oma toimintani. Kaikessa näkyy selvästi, että 25 vuotta on terrierejä komenneltu. Ei Olan kanssa enää samalla tavalla toimittu. Onneksi ensimmäinen whippetimme oli Ubi. Sen luonne on kestänyt minun opettelut whippetien kanssa elämiseen. Ubi on saanut kaikessa olla se ensimmäinen. Ehkä Ubi on opettanut minua huomaamattani ja sen takia kaikki on mennyt niin hyvin. Ubi tulee aina olemaan se WHIPPET.
Svea on suloinen viisas valtiatar. Minä en tiedä minkälainen whippetin pitäisi olla näyttelyssä, mutta Svean ulkonäkö miellyttää minua. Siinä on jotain mikä on aina minua miellyttänyt. Viisas se myös on. Ola on koiristamme hitain syöjä ja Svea on aina ryntäämässä Olan kupille, kun on omat ahmaissut. Olen yleensä pitänyt Sveaa kiinni ja laskenut irti, kun Olan kupissa ei ole kuin murut. Nyt sanoin Svealle, että älä mene. Svea totteli. Sitten annoin luvan. Nyt se aina tuijottaa minua ja odottaa lupaa. Yhdestä kerrasta Svea oppi. Ubille sama ei onnistu. Se vaan menee eikä kuuntele mitään.

Olalle käytiin hakemassa eläinlääkäriltä matolääkettä mikä varmuudella sopii sen vatsalle, koska Ola on lähdössä taas reissuun. Samalla se kävi vaa’alla. 15 kiloa! Ola on selkeästi pienin, mutta kohta se painaa eniten. Se ei millään ilveellä näytä lihavalta. Töissäkin sanovat, että anna nyt sille ruokaa. Olen Olan olemusta pitänyt jousena, mutta tällä viikolla jo ajattelin, että taidan pitää sitä dynamiittina. Olan kanssa pehmoleluilla leikkiessä Ola nappaa niistä kiinni ja saman tien ravistaa semmoisella räjähtävällä voimalla, että saa varoa omia sormia. Olan mielestä on hauskaa myös hypätä osmankäämien patukoihin ja räjäyttää ne taivaisiin. Hillitön pölähdys käy ja siemenet leviää ympäriinsä. Olalla on kohta mittaus ja on hauska nähdä kuinka paljon omat silmät valehtelevat. Nyt olen katsellut, että Ola menisi mittoihin. Vai onkohan raitapaita vaikea arvioida? Yksi asia minua Olassa pelottaa. Milloin sen hännälle sattuu jotain, kun se heiluu koko ajan ja sitä heilutetaan räjähtävällä voimalla.