tiistai 18. toukokuuta 2021

Tapahtunut keväällä

Ohi meni Pojun 5kk synttärit ja ollaan jo 6kk synttäreissä. Paljon on tapahtunut Pojun elämässä. Kesäkelit ovat olleet ehkä parasta. On saanut temmeltää pihalla ja varsinkin Tikon kanssa. Ola ja Svea ovat halunneet temmellykseen mukaan, mutta heidän otteet ovat aika rajuja ja Poju yrittää niitä väistää. Sekin on Pojusta ihan mahtavaa, kun saa vaan löntystellä pitkin pihaa lelu suussa.

Tikon pentueella oli tapaaminen ja Poju pääsi mukaan. Tikon siskot ottivat Pojun iloisesti vastaan, mutta Pojua vähän hirvitti. Eikä oikein vauhtikaan riittänyt perässä pysymiseen. Poju piti sitten kivaa omalla tavallaan. Mutta ensimmäiset lähtökopin läpi juoksut Poju pääsi tekemään, kun vedettiin viehettä. Ensimmäisellä kerralla oli liian jännää, kun muut kiljuivat vieheelle lähistöllä, niin viehe sai mennä menojaan. Mutta toisella kerralla, kun kiljujat siirrettiin kauemmaksi, niin Poju juoksi kopin läpi vieheen perään. Pojun kanssa on tosi vähän harjoiteltu vieheen kanssa, mutta sen verran kuitenkin, että viehe kyllä Pojua kiinnostaa. Oikeaa metsästysviettiä Pojusta myös löytyy. Se ollaan huomattu, kun keväällä linnut saapuivat muutolta. Västäräkit kyllä ajetaan lentoon. Maneesissa Poju oli talvella mukana ja hyvin juoksi lelujen perässä, jos ei Tiko kerennyt ensin. Välillä Pojun meno näyttäisi hyvältä ja sitä miettii, että onko Ubin vauhtia periytynyt. Sen aika näyttää. Yleensä Pojun menemistä arvioi, kun  juoksee Tikon perässä, mutta Tiko yleensä vaan pitää sen verran vauhtia kuin on tarpeen. 

Oltiin myös hiekkakuopilla tapaamassa Pipsa-siskoa. Tiko pääsi myös mukaan ensimmäistä kertaa hiekkakuopille rallaamaan. Pipsa on niin Ubin näköinen, että isyyttä ei voi kiistää. Sellaista sisarrakkautta ei Pojussa ole kuin Tikossa. Tiko on edelleen aivan siskojen lumoissa. Poju oli kuopilla vaan Tikon perässä. Onneksi sentään jonkin verran myös Pipsan kanssa touhusivat. Käytiin myös hiekkakuopien lammikoilla ja Poju heitti talviturkin. Poju itse kahlasi minun perässä vedessä ja sitten vähän tuuppasin syvemmällä eteenpäin, niin Pojun oli pakko irroittaa jalat pohjasta ja ruveta uimaan. Hienosti ui. Ehkä saadaan uusi uimari. Tikon kannoin veteen uimaan, kun ei muuten lammikkoon tullut. 

 

Talvilomalla, minkä vietin huhtikuussa, kävin Tikon kanssa kahdestaan extra keikat maneesissa juoksemassa. Sellainen pieni kovempi harjoitussessio. Ei Tiko kyllä ole paljoa harjoitellut talvella. Kerran viikossa maneesissa. Lumitilanne oli semmoinen, että pihalla saivat jonkin verran juosta Pojun kanssa, mutta se nyt on lähinnä leikkiä. Siskojen kanssa vedettiin muutama veto tapaamisessa, mutta nekin olivat aika lyhyitä vetoja. Lähinnä on ollut semmoista tekemistä, että lihakset ovat säilyneet. Aloitetaan sitten radalla juokseminen, kun ne nyt joskus aukeavat ja katsellaan miten ajat kehittyvät kauden mittaan.

 

Svean ja Olan elämään ei juuri mitään ihmeellistä kuulu. Maneesissa kävivät aina vähän piipahtamassa, kun Terhi toi heidät erikseen. Olivat he aluksi yhdessä kaikkien muiden kanssa, mutta kun se oli semmoista Pojun kyykyttämistä, niin oli parempi jakautua kahteen porukkaan. Svea on käynyt Terhin kanssa agilityssä kerran viikossa ja ilmeisen hauskaa heillä on ollut. Svea on heti valmis lähtöön, kun Terhi ottaa agilityssa käytetyn varustekassin esiin.

Olalla on jalkojen kanssa ongelmia. Ilmeisesti kinnervaiva ei parane. Ostin Back-on-trackin kinnertuen, mutta se on vähän iso ja sitä pitäisi korjata. Etujalatkin Olaa vaivaa, mutta mistä, niin sitä ei tiedä. Tämä on jo vanha vaiva, mutta pihalla touhutessa Ola saattaa lopettaa leikin ja nostaa jomman kumman etujalan ilmaan. Hetken päästä taas kaikki kunnossa. Vähän mystistä. Lenkit Olalla menee ihan ok, joten elämä sinänsä on hyvää. Eli on ollut parempi säästellä Olaa, kuin tarkoituksella rasittaa.

 

Ubin leikattu varvas ei myöskään taida olla aivan kunnossa. Ubi on kyllä voinut maneesissa juosta ja on juossutkin hyvällä innolla. Pihalla myös omat kuviot onnistuu ilman, että varvas aiheuttaisi kipua, niin kuin viime kesän lopulla oli. Ainoa missä huomaan, että varvas ei olisi ihan kunnossa on kynsien leikkuu. Ubi yrittää vetää tassua pois, kun otan leikatusta varpaasta otetta. Tästä syystä Ubi ei päässyt monttuilemaan ettei varvas kipeytyisi. Ajattelin kyllä viedä hiekkaradalle juoksemaan vielä kesän aikana. Ehkä hölmön hommaa, mutta niin teen.

Ubilla kävi myös Alma-tyttö Kuopiosta kylässä. Saas nähdä miten käy ja syntyykö toinen maailman paras pentue.