maanantai 25. heinäkuuta 2022

Ubi koejuoksukaverina ja Tikon maastokisa

 Ubi kävi juoksemassa Pojun 350m ryhmäkoejuoksussa, kun ei saatu kahta kaveria juoksemaan. Hely oli myös kaverina. Tämä ryhmä oli oikein loistava koejuoksuryhmä ja juoksu hyväksyttiin. Joten Pojulle ratakirjoja anomaan. Etukäteen jännitti miten Ubi jaksaa juosta, kun ei ole juuri pitkää matkaa juossut tai siis ei ole ollenkaan. Hyvin paappa veti. Jäi vain muutaman kymmenyksen Pojusta eli ajat oli 25,44s ja 25.61s. Hely oli nopein ajalla 25,12s eli hyvässä kasassa olivat. Ubi myös palautui melkeimpä nopeammin kuin Poju eli on vielä kunto kohdillaan. 




Ilmoitin Tikon maastokisoihin Äänekoskelle, koska Tikolla ei ole maastokisastarttia tältä vuodelta, niin en olisi voinut Tikoa maasto sm-kisoihin ilmoittaa. Aamu varhain klo 4 lähdettiin ja otin Svean Tikolle kaveriksi. Paikka oli raviradalla ja se oli oikein hyvä paikka. Vaikka parkkipaikat oli aivan juoksupaikan vieressä, niin jostain syystä Tiko ja Svea eivät siitä häiriintyneet. Tiko oli kaiken kaikkiaan hyvin rauhallinen ennen starttia. Liekö Svean mukanaolo vaikuttanut asiaan. Sen takia minulla oli aika luottavainen olo kisan suhteen. Toisin kuitenkin kävi. Tiko otti startissa hyvän lähdön ja seurasi viehettä raviradalle hyvin. Kilpatoveri ei sitten näin tehnyt vaan ennakoi siten, että tuli Tikon eteen juoksemaan. Tämän jälkeen Tiko menetti mielenkiinnon vieheeseen ja alkoi seuraamaan kaveria. Muutaman kerran kävi vähän kylkeä tuuppaamassa. Kilpakaveri veti aika pahat lipat, mutta onneksi Tiko ei ollut siinä mukana. Siinä kohtaa kävi mielessä, että nyt Tiko menee menojaan, mutta ei. Raviradalla oli pieni näreikkö, minne koirat katosivat. Luulin Tikon tulevan sieltä ensin, mutta kilpatoveri sieltä tuli Tiko kannoilla. Lopussa vielä Tiko kaveria tuuppi. Selvää oli, että Tiko diskataan. Ylituomari kävi sanomassa, että Tiko seurasi vain kaveria ja härkki. Siksi diskataan. Eli kirjoitin jo aikaisemmin kesällä, että Tikolla ei ole kovin vahva vietti ajaa rättiä. Kyllä tämä sen vahvisti. Silti tämä kisa erosi valtavasti Hailuodon kisasta. Hailuodossa Tiko teki mallikelpoista jälkeä. En yhtään ymmärrä mistä nyt on kyse, mutta sen tiedän, että kisaaminen oli tässä. En osaa vahvistaa viettiä ja en tiedä onko se enää mahdollista. Sitä olisi varmaan pitänyt tehdä paljon enemmän pentuaikana. En myöskään vie sm-ratakisoihin, vaikka niin viimeeksi uhkasin. Semmoinen 750 km päivä reissu.




lauantai 16. heinäkuuta 2022

Ubin ja Pojun Pärnun reissu. Tiko yllättäen ratakisassa.

 Ubi kävi lapsostensa Pipsan ja Pojun kanssa Pärnussa näyttelyreissulla. Viikonlopussa oli kaksi näyttelyä ja heti ensimmäisessä tuli meille kaikki, mitä Terhi toivoi. Terhin fb-päivitys: Pärnu kv ja poikien hieno päivä! Poju VSP ja Cacib. Ubi ROP-veteraani ja pu2. Ubista ymmärtääkseni myös Viron veteraanivalio Tuomari Marko Lepasaar.

Pipsa sai myös sertin, joten hieno päivä.



Seuraavana päivänä Poju pu2 ja vara-cacib. Ubi VSP-veteraani ja pu4. Terhi ei ollut aivan varma saako Ubi ottaa vastaan veteraani-sertiä, mutta ei tiennyt kehäsihteerikään, joten se annettiin Ubille, kun ei muita veteraaniuroksia ollut. Mutta ilmeisesti Ubille olisi riittänyt yksi ja Ubista näin ollen veteraanivalio.


Kun Tiko sai taas harjoitella, niin katselin rataharjoittelulistoja niiden ilmestyttyä. Hyvinkää oli jo aivan täynnä ja Helsingissä oli ratakisat keskiviikkona. Kisoihin aina pääsee, joten menin ja ilmoitin Tikon 280m sijoituslähtöön. Näin vastoin kaikkea aikaisempaa kirjoittelua tein toisin kuin olin uhkaillut. Koska Tikolla oli diski alla viimeisestä kisasta, niin varmistelin, ettei toista diskiä tule kilpailukirjaan heti perään valitsemalla 6 lähtökopin. Yritin katsella, että juokseeko Tiko suoraan ja kyllä se paremmalta näytti. Tiko tuli toiseksi ihan kohtuullisella 18.66s ajalla. Rata oli hyvässä nopeassa kunnossa, koska lähdön voittaja Laku juoksi hienon ajan. Nyt meillä on taas hyväksytty tulos kilpailukirjassa, niin se oli pääasia. Meillä on nyt mahdollisuus osallistua sm-kisoihin ja ajattelinkin seurata ilmoittautumistilannetta, että tuleeko tarpeeksi koiria. Jos näyttää siltä, että ei tule, niin sitten voidaan ilmoittaa täytekoiraksi, kun normikokoisia uroksia on kuitenkin niin vähän kilpailemassa. Muuten en kyllä jaksa Tampereelle lähteä. Nimittäin olen vähän huomaavani whippeteissä nyt sitä mitä on ollut jo muissa roduissa, että ei ilmoittauduta tittelikisoihin, kun voittajat jo tiedetään.




Olan tilanteesta sen verran, että jos ei tietäisi mitä on tapahtunut, niin ei Olasta mitään huomaa. Eli toipuminen on mennyt hyvin ja nyt vaan pitää malttaa kaikesta hurjasta.



torstai 7. heinäkuuta 2022

Terveysasioita ja Ubin näyttely (sekä lisäys)

 Nyt meillä tapahtui se, mitä ollaan vain muilla kuultu tapahtuneen. Olalta meni ilmeisesti selkä. Ola on aina epäilevästi suhtautunut imuriin ja nyt Ola meni suorastaan paniikkiin imurin käynnistyttyä. Tästä seurasi liukastuminen laminaatilla ja takajalkojen pettäminen. Ola sätkien yritti päästä lattialta ylös siinä onnistumatta. Sain Olan rauhoittumaan lattialle. Hetken päästä laitoin rullalla olleen pyyhkeen mahan alle ja sen avulla tuin Olan lattialta ylös. Ensin näytti siltä, että takapää pettää saman tien, mutta pyyherullalla tukien Ola pystyi seisomaan hetken päästä omin voimin ja otti jopa muutaman askeleen. Pikkuhiljaa Ola alkoi toipumaan, mutta oli aika hutera liikkeissään. Tämän odottelun keskellä soitimme heti Evidensiaan, mutta siellä kehotettiin soittamaan Aistiin, koska oli jo ilta. Aistiin ei myöskään pystytty jättämään kuin soittopyyntö. Sieltä soitettiin vasta seuraavana päivänä ja päästiin sinne sitten neurologin vastaanotolle. Neurologi totesi oikean takajalan toimivan huonommin. Epäilys on välilevytyrästä. Lääkäri ehdotti konservatiivista hoitoa tai magneettikuvausta. Valittiin konservatiivinen hoito, sillä Ola oli hämmästyttävästi toipunut. Nyt vaan otetaan rauhallisesti pari viikkoa ja jos tila huononee, niin sitten takaisin vastaanotolle. Täytyy sanoa, että kokemus oli kamala. Henkisesti saattoi olla Olalle helpompi kuin meille.



Olen unohtanut päivittää Tikon tilanteen. Kolme viikkoa sitten juoksutin Tikon Hyvinkään harjoituksissa 480m sillä silmällä, että parantaa juoksukuntoaan derbymaastoihin. Huomasin heti startissa, että Tiko juoksee lähtösuoran aivan vinossa eli kaikki ei ole hyvin. Päätin etsiä osteopaatin, mille veisi Tikon näytille. Suvi H on somepäivityksissään kehunut Jenny Hiekkoa, joten sinne yritin päästä. Kaikki ajat olivat menneet ja seuraava olisi ollut vasta elokuussa. Jätin kuitenkin viestiä, että jos tulee peruutusaika, niin tultaisiin mielellään käymään. Niin sitten kävikin, että saatiin peruutusaika seuraavalle viikolle. En enää muista varmuudella, mutta lanne- ja rintarangan alueella oli oikealla puolella lihaslukko. Ranka ei toiminut niin kuin piti. Jenny ehdotti uusintakäsittelyä parin viikon päähän ja harjoitustaukoa siihen asti. No helteet muutenkin estivät turhan riehumisen, mutta samalla meni ajatukset pois maastoderbystä. Ne jäävät väliin. Tiko on nyt toisenkin kerran käsitelty ja nyt palataan vähän harjoittelemaan. Mutta nyt juostaan jotain muita matkoja kuin 350m. En siinä ole koskaan pystynyt sanomaan juokseeko koira suoraan, kun kaarre tulee heti vastaan. Taas yksi syy välttää 350m matkaa.


Ubi kävi Pöytyällä ryhmänäyttelyssä. Ajatus oli, että sitä voisi käyttää muutamassa näyttelyssä veteraanikehässä, kun se on ikäisekseen aika hyvässä kunnossa. Kun Terhi vielä pääsi Helin kyytiin, niin Pöytyälle lähdettiin. Tuomarikin oli vaihtunut, mutta liettualainen Monika Mikuliene antoi jokatapauksessa Ubille ERIn ja SA:n ja koska Ubi oli ainoa urosveteraani, se sai myös ensimmäisen veteraanisertinsä. Tuomari oli erittäin tiukka, joten tämä oli mainio saavutus. Tässä arvostelu: Good condition on age. Masculine dog. Nice head. Long neck. Straight front, free elbows. Typical movement. Good presentation. 

Hauskaa oli se, että Helillä oli Ubin sisko Pikka mukana ja myös Pikka sai veteraanisertin. Loppukisassa Ubi oli VSP-veteraani ja Pikka ROP-veteraani. Lopulta Pikka nappasi jopa veteraanikehän BIS3-sijoituksen. Sellaiset veteraanisiskokset. 

Kuva KaSi

Lisäyksenä blogiin Pojun koejuoksu. Mari antoi koejuoksukaverit Pojulle, joten semmoinen sitten juostiin. Aika oli huonompi kuin viimeeksi, mutta koejuoksu juostu hyväksytysti. Vielä yksi koejuoksu jossain vaiheessa.

Kuva Antti Ruotsalo