tiistai 31. toukokuuta 2016

Svean syntymäpäivä. Onnea 4-vuotiaalle Svealle!


Sain aamulla oikean kuningasajatuksen, että kuvaan koko päivän Sveaa ja teen kuvista blogi-merkinnän. Harvemmin minulla kuvaukset onnistuu, kun oikein jotain yrittää. Ei myöskään nyt. Oli erittäin lämmin päivä, joten koirat vaan makasivat. Sitten kun liikkuivat, niin en minä pysynyt pakettijalalla perässä. Ajatus oli kuitenkin kuvata kultaista Sveeaa. Tässä nyt jotain.







keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Hyvinkää 24.5.2016, vinttikoirarata. Moottori karjahtaa käyntiin. Valkoinen viehe herää henkiin. Valkoista viehettä tarkkaillut vaaleanpunainen pantteri jännittää lihaksensa ja singahtaa kuin nuoli vieheen perään. Moottori nostaa kierroksia, mutta vaaleanpunainen pantteri vain tarkkailee äärimmäisessä vauhdissa valkoista viehettä. Valkoisen vieheen käännökset eivät aiheuta ongelmia vaaleanpunaiselle pantterille. Sen vieterimäiset lihakset vain joustavat suunnan muutoksissa ja jatkavat valtavan vauhdin tuottamista. Valkoinen viehe on hätää kärsimässä. Sen moottori ulvoo tuskaa. Viimeisenä epätoivon yrityksenä valkoinen viehe menee karkeammalle niitylle. Tämä hämää vaaleanpunaista pantteria, joka liukastuu valtavassa vauhdissa. Ainoastaan loppuun asti harjoitetut lihakset saavat vaaleanpunaisen pantterin pysymään pystyssä ja äärimmilleen pumpatut reisilihakset saavat taas otetta niitystä. Niitty ei valkoista viehettä pelasta, vaan vaaleanpunainen pantteri ottaa viimeiset voimat väsyneistä lihaksistaan ja nostaa nopeuden huippuunsa. Vaaleanpunainen pantteri saa saaliinsa. Tapettuaan valkoisen vieheen, vaaleanpunainen pantteri katsoo ympärilleen, kuin kertoakseen, että tämä on minun. Päätän raporttini tähän.


Vaaleanpunainen pantteri luovuttaa saaliin. Kuvaaja oli niin jännittynyt, että tämä on ainut kuva tästä verta hyytävästä tilanteesta.

Vaaleanpunainen pantteri.

maanantai 23. toukokuuta 2016

Olimme eilen roturace-tapahtumassa Hyvinkään vinttikoiraradalla ja samalla vietettiin shamppanjasiskojen neljävuotissyntymäpäivä etkoja. Minäkin tuppauduin mukaan. Alkaa pikkuisen sohvalla löhöily tylsistyttää, joten menin mukaan akk…. naisten tapaamiseen. Pääsipä Ola sitten myös mukaan. Roturaceen oli ilmoittettu Shamppanjasiskot-joukkue mihin Svea kuului ja Toffeet, missä juoksi Ubi. Nyt sitten ei muita whippet- tai vinttikoirajoukkueita ollut ilmoittautunut, niin tämä meni näytösjuoksuksi. Koirat eivät siitä välittäneet, kunhan saivat juosta. Tapahtuma antaa varmaan muille roduille enemmän ihmettelemistä, mutta on se hyvä olla vinttikoiria näyttämässä juoksemisen mallia. Nyt kun whippettejä juoksi, niin kuulin yleisön ihastelevan niiden menoa. Samalla sain vähän vahvistusta omalle mietinnälle, että Svea saattaisi olla myös melko nopea. Matka oli kai 80m ja Svea hävisi Ubin ajalle vain kaksi kymmenystä.


Shampanja-siskoista oli paikalla Muumi, Niki, Svea ja Jackie.

Nikin menoa

Svea

Muumi

Jackie teki Sveat ja alkoi leikkimään.

Alma

Ubi

Davie


Synttäreitä vietettiin sitten piknikin merkeissä. Tämä oli meidän ensimmäinen kerta, kun päästiin mukaan jokavuotiseen synttäritapahtumaan. Hienoa, että pentueessa on pidetty tapaamisia näinkin kauan. Ubi näytti taas ahneuttaan ja nappasi Terhin kädestä kakkupalan. 







Olenkohan kirjoittanut aikaisemmin Svean viisaudesta. Olen aina välillä ihmetellyt, että miten Svea jonkun asian osasi. Ei Svea viisauttaan kohdista meihin vaan itseensä. Jos Svea leikkii jollain lelulla, niin Ola sen yleensä ottaa heti pois. Svea ottaa sitten jonkun muun kova äänisen lelun ja Ola on heti ottamassa lelua Svealta pois. Svea menee sitten rauhallisesti takaisin alkuperäisen lelun luokse leikkimään. Tänä aamuna minulta oli jäänyt veitsi pöydälle siten, että se oli vähän pöydän ulkopuolella. Svea vähän veistä nuolaisi ja veitsi pyörähti piiloon, mutta kahva tuli esiin. Svea hoksasi heti tökätä kahvaa, jolloin nuoltava puoli pyörähti esiin. Tätä se teki muutaman kerran. En voinut kuin ihmetellä.

Viisas Svea

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Ola täytti viikolla 5kk ja sen kunniaksi Ola kävi Luhtilaukkaajien pentuharjoituksissa. Ensin Ola juoksi pienimuotoisen maastojuoksuharjoituksen ja hienosti juoksi vieheen perässä. Ratajuoksuharjoituksissa harjoiteltiin ensin lähtökopin läpimenoa ja sitten pari vetoa kopista käsivieheen perässä. Taas Ola meni hienosti. Kai Ylen laittoi videon Youtubeen, missä whippettinä juoksee Ola. Tässä se VIDEO. Kiitos Kaitsulle!
Minä olin lauantaina Ubin kanssa Liedossa juoksemassa maastoja vinttikoiraliiton Derby-mestaruudesta. Oli surkea keli. Alkuerien jälkeen Ubi oli neljäntenä. Finaalissa Ubi sai kaveriksi Piin. Pii on kova menijä ja oli hienoa katsoa, miten Pii ja Ubi juoksivat rintarinnan rinnettä ylös kummun yli ja tulivat sieltä hetken päästä rintarinnan takaisin. Sitten kuului lähettäjän radiosta, että koirat kiinni. Ilmeisesti viehe oli jäänyt jumiin. Näitä sattui jonkin verran päivän aikana. Saatiin juosta Jaanan kanssa jonkun matkaa mutaista niittyä hakemaan koirat ja valmistautua radalla uusinta starttiin. Uusintastartissa minä otin varaslähdön. En tiedä vaikuttiko se pisteisiin, mutta eroa Piihin tuli jonkin verran. Pii nousi kakkoseksi ja Ubi putosi viidenneksi. Ubi sai silti sertin. Olen ylpeä Ubin tekemisestä. Varsinkin, kun vertasi Piin menoon. 
Svea oli ilmoitettu sunnuntain maastokilpailuun Lietoon, mutta päivän kokemuksien perusteella päätin, että Sveeaa en sinne vie ja peruin aamulla Svean kilpailun. En vie enää koskaan yhtään koiraa tuohon paikkaan juoksemaan, vaikka Ubi pärjäsi hienosti. En pitänyt paikasta.

Kotia ajellessa aloin miettiä, että tarviiko minun muutenkaan käydä maastokilpailuissa? Minä en pidä arvostelulajeista. Tässä on se ongelma, että Ubi pitää tästä juoksemisesta ja sen takia minun pitää vähän asiaa pohtia. Tosin Ubia voi juoksuttaa harjoituksissa. Ubilta puuttuisi yksi sertti maastovalio-tittelistä, mutta minä en titteleistä välitä. Onneksi on kuukausi aikaa seuraavaan ilmoittautumiseen ja minulla aikaa asiaa miettiä. Ei ole kuvia eilisistä juoksuista, mutta laitetaan kuvia viikolta.

Svean paita oli aivan veressä, kun Olan hammas taas irtosi Svean tekstiileihin.
Karkalissa ihmettelessä kanadanhanhia



Ola ja pornokalkkuna


Liedosta sai viidennestä sijasta hienot palkinnot ja serti-mitallin

perjantai 6. toukokuuta 2016


Hautasin Iikan tuhkat tänään vuorenkilpipeltoon ja istutin päälle päärynäpuun. Näissä vuorenkilvissä Iikka metsästi jylsijöitä ja matelijoita. Nämä vuorenkilvet olivat komeat, kun tänne muutettiin, mutta Iikka touhusi vuorenkilvissä niin paljon kesät ja talvet, että ne ovat pahasti kärsineet. Saa nähdä toipuvatko vai hoitaako vuohenputki loput, niin kuin nyt näyttää.


Ubi kävi kaveria morjestamassa.

tunnen vielä
karkean turkin kämmenellä
tunnen vielä
pehmeän pohjavillan kasvoillani
tunnen vielä
suunnatonta ikävää

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Mestari on väsynyt. Olen kutsunut aikaisemmin Ubia mestariksi. Mestari! Lähdetään lenkille. Mestari? Onko kaikki hyvin? Mestari! Syömään. Nyt Ubi on virallisesti mestari. Ubi on Whippet-Harrastajien maastomestari. Aikamoinen temppu Ubilta. Olimme eilen Mustialassa Whippet-Harrastajien maastokilpailuissa. Etukäteen en odottanut taaskaan muuta kuin tervettä koiraa kotia. Kilpailu oli samalla karsinta EM-kilpailuihin, joten ajattelin, että kilpailuissa on kovia meniöitä eikä meillä ole mahdollisuuksia. Kunhan mennään pitämään hauskaa. Kilpailu juostiin sänkipellolla ja pelto oli hivenen kumpuileva, joten en nähnyt koko juoksua miten se meni. Minusta se näytti tasaiselta juoksupariin verrattuna. Yllätyshän se oli, että Ubi oli alkuerien jälkeen kolmantena ja vain kaksi pistettä kärkeä jäljessä. Kymmenen parasta oli vain kymmenen pisteen sisällä. Melkoisen tasaista. Finaalia odotellessa katselin jalostustietojärjestelmästä, miten muut olivat juosseet aikaisemmin ja taas vähättelin Ubin mahdollisuuksia mielessäni. Ubi ei mokomia ajattele, vaan tekee oman hommansa. Palkintojenjaossa oli ilo ylimmäällään, kun selvisi, että Ubi voitti. Käsittämättömän hieno Ubi. Mestari.

Ubin ja muiden whippettien menoa löytyy Youtubesta. Hieno asia, että Kerttu Tuomi kuvasi lähdöt. Helkutin iso homma. Näistä pystyy hienosti katsomaan oman koiran menemistä ja samalla muiden. Iso Kiitos kuvaamisesta.

Ubin alkuerä ALKUERÄ

Ubin finaali FINAALI


Ola ja Svea oil myös reissussa mukana. Ola tapasi Lenni-veljensä ja tapaaminen meinasi mennä Olalla tappeluksi. Ubi sen sijaan leikki Lennin kanssa pitkän pätkän.  Tiimiläisiä oli paljon paikalla ja melkein kaikki juoksivat sertin. Ubin veli Urho juoksi ensimmäin kilpailunsa ja sai sertin. Kokonaisuutena päivä oli upea. 


Tämän takia mestari on tänään väsynyt. Antaa mestarin huilata.


Ubin juoksukuvat on kuvannut Mari Kääriäinen. Kiitos Mari.














Lenni ja Ola

Ola ja Viiru.

Mestari sai paljon palkintoja.