torstai 29. elokuuta 2019

Tiko täytti eilen 3kk. Tiko oli Terhin mukana töissä. Siellä pennun kiltteys aiheutti ihmetystä. Ilalla olikin sitten eri meininki. Iltalenkillä purtiin kaikkea mikä vaan eteen sattui. Tästä suivaantuneena päätin päästää Tikon ja Svean irti kentälle ja toivoin Svean kouluttavan pirua. No, ei mennyt niin kuin ajattelin. Svea jäi odottamaan, että  Ola tulisi mukaan. Laskin sitten myös Olan irti ja siitähän riemu syntyi. Svea ja Ola painelivat pitkin kenttään ja Tiko perässä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Tiko pääsi kunnolla juoksemaan ilman, että Svea torppaisi menon heti. Sitkeästi pentu perässä paineli. 




sunnuntai 25. elokuuta 2019

Tänään on ollut vähän rauhallisempaa paitsi illalla. Illalla piru pääsi hetkeksi irti. Rauhallisuuden syy on siinä, että Tiko treffasi siskonsa Ceelan Hyvinkäällä. Oli sen verran hyvät pentupainit, että tänään Tikon piti vähän vetää henkeä. Saman ikäisten painit on kyllä parasta pennulle. Siitä puuttuu isomman niivitys. Vasta väsymyksen tultua alkoi pennuilla pieni pärinä käymään. Silloin oli hyvä lopettaa.
Tiko täytti viikolla 12 viikkoa, joten oli aika käydä rokotuksilla. Eläinlääkäri teki samalla tarkastuksen. Kiveksiä tämä lekuri ei osannut havaita. Kyllä ne siellä on. Meidän on vaan aika vaihtaa eläinlääkäriä.
Täytyyhän se vielä mainita, että perjantaina oli sadepäivä. Tikoa ei saanut pihalle oikein millään. Oli vähän hankaluuksia tehdä asioita.
Tänään päästiin myös Tikon ja Olan kanssa livahtamaan pihalle ilman Sveaa ja Ubia. Nyt Ola vähän juoksutti Tikoa. Ola meni lelu suussa karkuun ja Tiko sitkeesti perässä. Se oli hauskaa, vaikka sitä ei kauaa kestänyt.






tiistai 20. elokuuta 2019

Erilainen kesäloma. Reilut neljä viikkoa Tikon kanssa. Nyt oli mentävä töihin, kun kaikki alkoi taas sujumaan oman lauman kanssa. Kyllä minä myönnän, että välillä mietin, että tämä on viimeinen pentu, mitä meille tulee. Ei pennussa mitään ongelmaa ole. Aivan normaali koiranpentu. Tässä vaan on aika paljon työtä. Se ei ole pelkästään pennun kanssa leikkimistä. Oikeastaan se leikkiminen on hauskaa. Mutta siihenkin tuli se stressaava tekijä, kun isot koirat halusivat myös samalla leikkiä ja pentua ei vielä ollut täysin hyväksytty laumaan. Sait olla vähän varuillaan koko ajan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Pentu myös nukkuu paljon, mutta sitä vahtii pentua silti koko ajan. Pienikin ääni jossain, niin heti menin katsomaan mentäisiinkö ulos. Pentu oppi myös, että nukkumisen jälkeen olen tulossa ottamaan sen syliin. Tiko ei ole sylikoira, joten se ampaisi karkuun, kun yritin ottaa sitä syliin. Piru, että Tiko oli nopea. Useasti pääsi vilahtamaan käsistäni. Siitä aiheutuu minulta kirosanoja ja isot ovat heti katselemassa, että mille nyt kiroan. Yrität rauhoitella isoja samalla, kun pientä metsästät. Lenkitkään eivät olleet niin rauhoittavia. Tiko meni joka suuntaan aiheuttaen kaikenlaista hämmennystä. Tätä helpottamaan Svea kävelee nykyisin pääasiassa irti. Svea kun pysyy kiltisti vieressä. Ainakin vielä on pysynyt. Päivät muutenkin meni neljän tunnin pätkissä Tikon ruokailun mukaan. Siihen sekaan sitten pissa- ja kakkarumpaa, mitä oli alussa yllättävän paljon. En muistanut, että sitä oli niin paljon. Henkilökohtaisesti odotin, että isot olisivat hyväksyneet Tikon nopeammin. Olassa ei mennyt kuin pari päivää, kun Svea ja Ubi olivat Olan hyväksyneet ja hoitivat sitten Olan. Tällainen ruusuinen muistikuva minulla suurin piirtein oli. Nyt Tikon hyväksymiseen on mennyt paaaaljon kauemmin.
Itselle on myös tullut ikää lisää ja se, että sinulla on kolme muutakin koiraa mukana, minkä elämä ei ole enää niin kuin ennen. Tämä kaikki on ollut välillä aika paineistavaa, mutta kohtalaisen hyvin on kestetty. 

Ei ole aikaisemmin ollut kesäpentua. Eikä yhdestäkään aikaisemmasta pennusta näin paljoa valokuvia, koska oltiin niin paljon pihalla ja ilmat suosi. Pihalla oli myös muun lauman kanssa helpompaa.

Pentu on kasvanut niin paljon, että ei sitä tarvitse enää niin paljon suojella. Pari viikkoa vielä, niin luulen, että pääsee isoja jo hyvin karkuun. Nyt kun kaikki menee lauman kanssa hyvin, niin sitten on mentävä töihin. Mutta tämän loman muistan. Päivääkään en vaihtaisi pois. No, ehkä muutaman.





perjantai 16. elokuuta 2019

Tiko on joutunut olemaan useamman tunnin muun lauman kanssa sisällä, kun olin klapitaltoissa pihalla. Yhdet savet oli matolla, joten vähän joutui tuulettelemaan huushollia. Mitään peräänhuutamisia en kuullut. Oli sen verran ilmeisesti väsynyt, kun läksin hommiin. Muutenkin nukkuu pitkiä pätkiä päivällä, joten eiköhän se arki ala sujumaan, kun lomat loppuu.
Ola on alkanut juoksuttamaan pentua juoksemalla edessä lelu suussa. Näistä olisi voinut kehkeytyä hienot leikit, mutta Svea torppasi pennun juoksemisen. Vähän minua harmitti, mutta tämä on Svea tapa leikkiä. Svea on se, joka jahtaa, ja pennun vauhti ja uskallus ei oikein vielä riitä.  





torstai 15. elokuuta 2019

Ubi aloitti kisakauden juoksemalla HVK Cupissa veteraanilähdön. Minä olen vähän liikkuttunut. Veteraanilähtö. Oi voi. Ubi juoksi hyvin, kun oli kyseessä ensimmäinen kisastartti tälle kesälle. Viimeisiä silti oltiin neljän koiran lähdössä, mutta aika ihan kohtuullinen 19,91s. Ubin lähdöt ei oikein onnistu ja minulla on oma epäillys asiasta ja se vähän harmittaa. Mutta Ubilla oli silti tosi kivaa. Hyvä loppukiri ja jäi vain sadasosan seuraavasta eli hyvää kilpailua. 

Samalla Tiko sai Bailysta painikaverin. Hyvin olivat kaverit touhunneet, vaikka Baily on jonkin verran isompi. Onhan ikäeroa huimat 5 viikkoa. Svea ja Ola olivat turisteina ja kaikki saivat osansa yhdestä grillimakkarasta päivän päätteeksi.  









tiistai 13. elokuuta 2019

Meillä on nyt pieni ongelma tai Olalla ja Svealla. Ola ei oikein tykkää, että Svea leikkii Tikon kanssa ja Svea menee väliin, jos Ola leikkii Tikon kanssa. Eli aika positiivinen ongelma. Tiko oli kolmisen vuorokautta löysällä vatsalla ja eilen alkoi helpottamaan. Eilen myös Tiko söi aivan hirvittävän hyvin. En usko, että asiat liittyvät toisiinsa, mutta eilen Tiko söi kuppinsa tyhjäksi ilman, että piti vahtia muiden syömistä. Tiko on muutenkin kasvanut. Asian huomaa sellaisista pienistä asioista. Ulkorappuset menee joka toisella askelmalla tai ravilla vauhdin siitä hiljentymättä. Selkään on tullut aikuisen koiran karvaa. Pennun pehmeys on kohta kadonnut. 
Sunnuntaina oli sadepäivä ja Tikolle laitettiin ensimmäistä kertaa sadetakki päälle. Ei sitten mitään ongelmaa. Aivan kuin olisi aina ollut päällä.










sunnuntai 11. elokuuta 2019

Olan ollessa eilen koiranäyttelyssä pääsivät Tiko ja Svea oikein kunnolla rallaamaan. En tiedä johtuiko se siitä, että Ola oli poissa, mutta melkoiset koirapainit Svea ja Tiko laittoivat pystyyn. Tiko sai välillä kunnon lentoa maata pitkin, kun Svea  tassulla pisti pennun kumoon. Välillä hurjan näköistä, mutta Tiko vaan innostui. Poissa oli varovainen vinkuva pieni pentu. No sen verran Tiko vielä osasi varoa, että juoksi aidan viereen, tyrnipensaaseen tai minun viereen, mistä teki hyökkäyksensä. Molemmat olivat aika puhki, mutta eivät halunneet lopettaa. Piti keksiä jotain muuta ajateltavaa painijoille. Tiko on kyllä kasvanut melkoisesti ja senkin takia uskaltaa jo paremmin painia. Svea narttuna osaa kyllä hienosti toimia pennun kanssa. Ubi ei näihin rientoihin osallistunut, vaan heittelin sille samalla frisbeetä.








Ola oli siis Kotkan Ruusu näyttelyssä ja sai erin, mutta ei sijoittunut isossa valioluokassa.
Jaana Jyläntö otti Olasta hienot kuvat. Kiitokset kauniit niistä! 





torstai 8. elokuuta 2019

Tämä meidän blogi on taas alkuperäisessä muodossaan eli päiväkirjana. Nyt on jäänyt pari päivää merkkaamatta, mutta ei pahemmin ole tapahtunut erikoista. Paitsi eilen. Tiko temppuili koko päivän. En tiedä oliko sadepäivä, mikä sotki asiat, mutta Tiko ei oikein tehnyt asioitaan ulos. Vein pennun aina ulos, mutta pentu juoksi sisälle kovaa kyytiä. Oma moka, kun jätin ulko-oven auki. Sitten alkoi sisällä juosta karkuun, kun tajusi, että olen ottamassa syliin. Iltapäivällä lähdettiin Kartanolle harjoituksiin, kun matka tyssäsi takaoven lasin rikkoutumiseen. Kauhea pamaus ja lasi pieninä palasina. Koirat säikähtivät helkutisti. Kämmenen kokoinen reikä ikkunassa ja lasinsiruja autossa. Onneksi lasi hajoaa pieniksi palasiksi, jotka ei ole teräviä, mutta silti. Koirissa ei näyttänyt päällepäin olevan mitään vammoja. Tiko oli kevythäkissä, mihin sirut eivät päässeet. Aikani putsailin siruja ja pyyhe ikkunan paikalle ja hiljaa ajaen takaisin kotia. Kotona koirat vaikuttivat normaaleilta ja Tikokin lievitti minun mielipahaa menevällä omatoimisesti ulos asioille. Olin siitä iloinen. Muutenkin tuntuu nyt siltä, että Tikon pidätyskyky on muuttunut. Ei tarvitse aivan joka hetki käydä asioilla. Tuntuu nukkuvankin jo pitkiä pätkiä päivällä. Tikohan on nyt 10 viikkoa vanha. 




maanantai 5. elokuuta 2019

Lauantain Ubin synttäripäivälle Ubi sai huilipäivän, kun läksimme ratamestaruuskisoja katsomaan Tiko mukana. Olisi kiva ollut ilmoittaa Ubi samalle päivälle veteraanilähtöön, mutta sm-kisoissa ei semmoista ole. Radalla olikin iloinen yllätys, kun Tikon pentuesisarukset olivat myös paikalla. Siinä se kisapäivä melkein meni, kun katsoi pentujen touhuja. Pennut pääsivät tauolla vähän kokeilemaan koppilähtöjä. Hienosti kaikki menivät  lähtökopin läpi ja iskivät vieheeseen kiinni. Sm-kisoissa on se hyvä puoli, että ne menevät nopeasti ohi ja päästiin lähtemään, kun Tiko alkoi olla aika väsynyt. Kotimatkalla haimme viellä herkkuja synttäripitoihin. 
Sunnuntaina oli Kotkan reissu. Tiko nukkui koko parituntisen ajomatkan mennen tullen, joten aika hyvä reissukaveri. Kaikki ihmiset Tiko tervehti todella ystävällisesti. Maanantaina olikin melko väsynyt kaveri. Svea yritti kovasti saada Tikoa leikkimään, mutta ei Tikosta vielä siihen ollut. Kai se siitä vielä lähtee. Illalla olikin sitten itse piru irti. 










lauantai 3. elokuuta 2019

Rakas Ubi-ukkeli tänään 6 vuotta. Alkaa olla setämiehen iässä. Juoksukisoihin mennään tästä eteenpäin veteraani-sarjassa.

Veteraani ja tulevaisuus. Ilman Ubia ei olisi meille tullut Tikoa.

torstai 1. elokuuta 2019

Jännä tyyppi tuo Tiko. Vaikka Ubi kuinka yrittää sanoa (kohteliaasti matalaa murinaa), että ei nyt tarvitsisi siihen tulla, niin Tiko ei välitä, vaan menee viereen maaten. Välillä varovaisesti takaa, välillä suoraan edestä. Sisällä muutenkin on  yhteiselo vähän vaisumpaa. Ulkona on kaikenlaista yhteiseloa jo ollut. Tiko on muutaman kerran jäänyt jyrätyksi, mutta ei täysvauhtisista juoksuista. Tiko aiheutti myös itse pienen kontaktin, kun pysähtyi kesken juoksunsa Olan eteen ja Ola ei pystynyt pysähtymään. Vauhtia ei onneksi ollut tässäkään paljoa, mutta aina Tiko säikähtää. Tästä on seurannut, että Tiko on oppinut päästämään ennakkokiljahduksen, jos isot ovat lähteneet sen perään. Välillä kovin rohkea ja välillä itsesuojeluvaisto toimii. Fiksu kaveri.

Eilen illalla olimme Kartanolla rataharjoituksissa. Laitoin kevythäkin autoon ja Tikon sinne. Puolet matkasta oli kaikenlaista asiaa pennulla. Ensin tiukkaa komentoa ja sitten surkeaa vinguntaa. Lopuksi lelun vingutusta ja hiljaisuus. Ola ja Ubi juoksivat radalla 280m ja piristymisen merkkejä juoksussa oli. Svea oli turistina. Tiko sai yksityisopetusta lähtökopeista. Kolme tiukkaa juoksua kopin läpi ja hurrrja vieheen tappo.