lauantai 31. tammikuuta 2015

Ubi on kova poika harrastamaan. Olemme tassun parannettua käyneet maanantaisin agilityssä ja tiistaisin rally-tokossa. Helmikuussa agility jatkuu maanantaisin, mutta rally-toko siirtyy keskiviikolle. Hyvä niin, sillä emäntä on ollut vähän väsy, kun on kahtena peräkkäisenä iltana pitänyt töiden jälkeen rynnätä koirahallille.
Näiden ohjattujen harrastusten lisäksi Ubi harrastaa myös kotona. Kotona se tekee "käsitöitä" tai nykertää tai nikertää. Useimmiten näiden harrastusten kohteina ovat lelut, mutta joskus myös kengät tai minun käsineeni. Ubi on tavattoman taitava nikertämisessään. Hyvä esimerkki on nahkakäsineeni. Se ei repinyt käsinettä lainkaan. Käsine on aivan käyttökelpoinen. Se on vain kylmä käyttää, sillä se vuori on kauniisti ja melko siististi nykerretty irti. Mielestäni varsinainen taidonnäytös.

Juu, kiusasin.

Ubin nahkakäsineestä irroittama vuori.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Nyt ilmeisesti eletään Ubin luonteen kasvussa jotain kriittistä hetkeä. Nimittäin Ubi on alkanut suojelemaan ruokaansa tai ennemminkin puruluitaan. Ubi on ollut minun mukana työpaikalla kynnen takia melkein joka päivä. Heti aamusta Ubi on saanut puruluun työn alle. Nyt kun muiden koirat ovat käyneet työhuoneessa tervehtimässä, niin Ubi aivan yllättäen syöksyi pöydän alta vihaisesti haukkuen, kun puruluu oli kesken. Tätä ei ole aikaisemmin tapahtunut ja en osannut tälläistä purkausta odottaa. Enkä minä olisi tätä kaivannut. Myöhemmin päivällä Ubi kävi tervehtimässä samoja koiria. Aivan selvästi ärähdys liittyi puruluuhun. Onneksi tätä ei ole kohdistunut meihin eikä varsinkaan Iikkaan. Siinä kohtaa menee melkoinen raja mitä ei ylitetä.

Niin ja kyntensä menettänyt varvas alkaa olla kunnossa ja se ei Ubia vaivaa millään lailla.


Viikolla käytiin myös Iikka trimmauttamassa Annalla. Nyt viikonloppuna oltiin Kotkassa, mutta Iikka ja Ubi päivystivät päivät Terhin vanhemmilla, kun me käytiin kyläkierroksilla.




tiistai 13. tammikuuta 2015


Kun katselen kuvaa missä neljännesvuosisata sitten nuori mies samettihousuissaan pitää pientä pentua sylissä, niin ensin tulee hymy suupieleen, mutta olo vaihtuu nopeasti hämmennykseen. Muistan täysin miten Brando tuli syliini nukkumaan. Minun tuli ikävä. 
Olen etsinyt kuvia Ubin blogin Cairnit-välilehdelle, minne on kirjoitettu meidän cairneista tarinaa. Tarinat olivat jo aikaisemmin muualla esillä, mutta ne sivustot ovat nyt lopetettu. Tarinat ovat lähinnä meille itsellemme muistikuviksi. Halusin lisää kuvia näihin tarinoihin ja siksi alkoi kuvalaatikoiden läpikäynti. Olen nyt joitain kuvia laittanut tarinoihin ja laitan lisää ajan kanssa. 
Kun olen näitä kuvia katsellut, niin koirat voidaan selvästi jakaa ajanjaksoihin. Kolmen kopla, Brando, Kapu ja Tossu ovat selkeästi oma jaksonsa. Iikka on ollut omansa ja nyt Iikka siirtää kapulaa Ubille mistä alkaa oma Whippet -ajanjakso. Mitä tämä ajanjakso tuo tullessaan ja kuinka pitkä se on, niin sen näkee sitten. 

torstai 8. tammikuuta 2015

Ja taas käytiin eilen eläinlääkärissä. Tällä kertaa Iikan kanssa. Kun tulin töistä, niin Iikka oli jo ovella vastassa ja Iikka meni tervehtimättä heti pihalle. Iikka pissaili monta kertaa ja pissaa ei oikein tullut. Iski kyllä paniikki, että nytkö eturauhasesta löydetty kasvain on aktivoitunut. Heti soitto Siuntion Eläinlääkäreille ja sieltä annettiin meille aika aukioloajan ulkopuolelta. Suuremmoista palvelua. Eläinlääkärille pääsyä odotellessa huomasin, että Iikka oli pissaillut sisälle useamman kerran pieniä lammikoita. Ulos Iikka halusi monesti ja pissassa alkoi olla verta. Alkoi toivo itää päässä, että olisiko sittenkin tulehdus. Sain otettua veriset pissanäytteet eläinlääkärille ja niistä sitten selvisi, että se oli onneksi tulehdusta. Antibioottia ja kipulääkettä pistoksena ja pitkät kuurit päälle. Vaikka koira oli kärsivä, niin silti tämä oli se parempi vaihtoehto. Iikka on jo tänään aivan eri koira ja pissakin tulee sen kummemmin pusaamatta. Nyt molemmat koirat ovat lääkekuurilla. Suuret kiitokset Siuntion Eläinlääkäriasemalle. Hienoa, että pienellä kylällä on tämmöistä palvelua.


Meidän pienet potilaat riehuivat jo tänään sängyssä.



Sen verran on ollut pakkasta, että Ubin hieno villapaita on ollut jo käytössä.

tiistai 6. tammikuuta 2015

Ubi kävi eilen eläinlääkärissä. Varvas näytti sen verran turvonneelta, että ajattelimme, että parempi viedä jalka asiantuntijan nähtäville. Ja antibioottikuurilla ollaan seuraavat 10 päivää.
Näin eläinlääkäri kirjoitti Ubin "kotiuttaumisohjeisiin":
Ubi elläinlääkärikäynti turvonneen varpaan vuoksi. Koira on joulun jälkeen loukannut oikean etutassun jonka yhtyedessä 5. varpaan kynsi irronnut. Kynsi irtosi kokonaisuudessaan eikä ole ollut kipeä. Varvasta on hoidettu tunnollisesti mutta nyt vaikuttaisi tulehtuneen.
Kynsivallin ympäristö ajeltiin ja puhdistettiin ja haavaontelo huuhdeltiin (NaCl). Kotona jatketaan:
- antibiootti Kesium ohjeen mukaan
- vesihuuhtelu, desinfiointi ja huolellinen kuivaus 2 krt päivässä
- haavageeli Vetericyn
- tarvittaessa nuolemisen esto kaulurilla / siteellä
- tassun suojaus ulkoillessa vauhdin mukaan
Mikäli turvotus / ärsytys ei poistu antibioottikuurin loppuun mennessä tai vaiva pahenee, olkaa uudestaan yhteydessä. Mukavaa alkanutta vuotta reippaalle Ubille!

Viime yönä jalkaan ei sidettä laitettu, koska koira ei sitä juurikaan ole innostunut nuolemaan - ja yö meni hyvin. Kun tänään on ollut vapaapäivä, koira on ollut kotona ilman sidettä haukan katseen alla ja lenkillä sillä on ollut vain sininen kumitossu. Tosin aamulla oli yli 17 astetta pakkasta, joten teimme vain pikalenkin. Nyt iltapäivällä pakkanen vähän lauhtui ja pääsimme vähän pidemmälle lenkille. Illalla mennäänkin sitten rally-tokotreeneihin.
Tassua kuivattiin aamulla pesun jälkeen föönillä ja sekin meni ihan hyvin (varsinkin kun palkkioksi sai Frolicia). Vähän sellaista sairastupameininkiä, mutta mikäs siinä. Tänään on ollut vapaapäivä, joten helppoahan tämä tänään on ollut. Katsotaan sitten huomenna, miten arki lähtee sujumaan. Eiköhän Ubi lähde töihin Espooseen.



lauantai 3. tammikuuta 2015

Vuosi 2015 alkoi Ubin sairasloman merkeissä. Tai no, ei Ubi omasta mielestään mitenkään sairas ole –  tuppo vaan on jalassa ja jalkaa suihkutellaan ja hoidetaan.
Vuodenvaihde meni rauhallisesti. Siuntiossa on hienoa asua, sillä täällä ihan oikeasti noudatetaan ilotulitusaikoja. En kuullut yhtään pommia paukutettavan kun vasta uudenvuodenaattoiltana kello 18 jälkeen. Kävimme koirien kanssa kuntolenkillä iltaviiden aikaan ja rauhallista oli.
Molemmat koirat ottivat vuoden 2015 vastaan nukkuen, vuoden vaihtuessakin täällä oli melko rauhallista, hyvä niin. Siuntio voisi markkinoida kuntaa kaikille koiraihmisille "hiljaisena" kuntana, missä paukkuarka koirakin viihtyy.
Ubin  tassun hoitaminen on tuonut omat haastensa arkeen. Varsinkin kun vuoden ensimmäisenä maanantaina pakkasta oli sen verran, että meillä oli suihkun vesiputki jäätynyt. Siinä ei suihkuteltu koiran tassua, mutta eipä päässyt emäntäkään ennen töihin menoa suihkuun. Hapa onkin sitten touhunnut vapaapäivät talon eristysten kanssa, jotta samaa vahinkoa ei pääsisi tapahtumaan kun pakkaset taas kiristyvät.
Ilmat ovat joulun jälkeen ollet mitä ovat, sanalla sanoen SURKEITA. Koirien kanssa on sitten sisällä harrasteltu, vähän rally-tokoliikkeitä ja muuta sen sellaista. Nyt sitten vaan odotellaan niitä parempia ilmoja, jotta päästäisiin edes vähän pidemmille remmilenkeille. Irti Ubia ei voi vielä pitää, tassun pitää ensin parantua.







Rally-toko harjoituksiin myös Iikka osallistuu makupalojen toivossa.
Ubin tassua pidetään myös ilman tuppua valvovan silmän alla.