Joulua

 

Kuulumisia

Ubin leikkauksesta on kulunut jo reilut 2 kuukautta ja käytiin sen takia kontrollissa. Ubin kynsien lyhentämisen yhteydessä olin katsellut, että varvas olisi vähän turvoksissa ja olin siksi vähän huolissani. Mutta se oli turhaa, sillä turvotus on arpikudosta ja se on vaan kuulemma hyvä asia. Itse leikattu nivel toimii niin kuin pitääkin. Edelleen pitää tassu olla cobanilla tuettuna lenkeillä vuoden loppuun ja sitten aloittaa varovainen lyhytaikainen juoksuttaminen, jos juoksennellaan. Kuitenkin oli oikein tyytyväinen olo, että kaikki oli mennyt hyvin. Sitten satoikin vähän lunta maahan ja ajattelin juoksuttaa Tikoa ja Olaa pihalla pitkästä aikaa. Ja tästä seurasi, että Ola satutti jalkansa. En huomannut Olan loukkaantumista pihalla, mutta illalla huomasin Olan jättävän venyttelyn kesken päiväunien jälkeen  eikä se ottanut enää toista takajalkaansa alleen. Ola ei aristanut mitään, joten ajateltiin jotain huonossa asennossa nukkumista johtuvaa tai vastaavaa. No, ongelma ei poistunut, joten pidimme Olan pakkolevossa pari päivää ja annettiin Ubin rimadylejä. Ola alkoi käyttämään jalkaansa, mutta aina välillä näki, että liike ei ole puhdas. Varsinkin ylämäkeen kävellessä. Joten menimme Emmin tykö näyttämään jalkaa. Emmi löysi kintereestä turvotusta, mutta rtg-kuvissa ei näkynyt mitään vakavampaa. Silti ei voi pois sulkea hiusmurtumaa. Jalka laitettiin pakettiin ja pidetään viikko vain lyhyillä remmilenkeillä ja mennään kontrolliin. 

 

Näiden harmillisten asioiden jälkeen on parempi kirjoittaa kivemmasta asiasta, josta olisi pitänyt kirjoittaa aikaisemmin. Eli Nekun ja Ubin pennuista. Pentuja syntyi 2 narttua ja 1 uros. Pennut ovat jo 4 viikkoa vanhoja. Kävimme katsomassa pentuja, kun ne olivat 3 viikkoa vanhoja. Saatujen kuvien ja videoiden perusteella ovat jo aivan valloittavia. Kyllä näihin pentuihin suhtautuu eritavalla, kun ne ovat Ubin jälkikasvua. Speciaali kakaroita siis. Maailman parhaita. Mitä niistä muuta sanoisi.

Olan syntymäpäivä

 Ola täyttää tänään 5 vuotta. Meillä perinteisesti juhlistetaan 5-vuotispäiviä maksalaatikolla ja nakeilla. 

Onnea Ola!

Hei Ubi

- Hei Ubi

-No mitä
- Sitä vaan, että sinusta tulee isä

 

Olan maastokisat ja kuulumisia

Ola kävi harrastamassa maastojuoksua Raparallissa ja Hailuodossa peräkkäisinä viikonloppuina. Raparalliin ei Olan pitänyt alun perin mennä, kun ei mahtunut mukaan, mutta järjestäjät ilmoittivat kuitenkin, että voi tulla kisaamaan, koska ovat tehneet myös toisen radan. No Olli oli valmis kisaamaan. Ei meillä odotuksia Olan suhteen ole eikä Ola myöskään yllättänyt. Sijoitus viimeinen 6/6 pisteillä 167.

Terhi kirjoitti FB:iin hyvin:"Jonkun on oltava viimeinen ja tänään Raparalleissa se oli meidän Ola. Alkuerän luovat ratkaisut eivät miellyttäneet tuomareita ja finaalipaikkaa ei tullut. Mut ei se mitään. Ola nautti juoksemista, pysyi ehjänä eikä toivottavasti pilannut parin juoksua. Sillä olikin tärkeä tehtävä toimia Ilonan kaverikoirana ja tuoda autoon omaan zen-henkeä! Ja ihan mahtava päivä, koska llona juoksi mahtiradat, sai huippupisteet ja otti upean voiton!  Hyvä meidän auto! Kiitokset Jennalle seurasta ja kyydistä! Ja kiitos seurasta kaikille! Onhan siellä pellonlaidalla niin hienoa viettää syyspäivää."

No, tämän jälkeen Hailuodon odotukset eivät kasvaneet, mutta Ola pisti vielä huonommaksi eli otti diskin. Startissa heti kaverin kylkeen ja siitä diski. Onneksi kaverin kisa ei mennyt aivan Olan törmäilystä pilalle. Tämä ensimmäiset 10m ongelma on ollut tiedossa ja aikaisemmin se ollaan pystytty välttämään, mutta tällä kertaa ei. Siinä oli kokonaisuudessaan Olan kilpailukausi. Onneksi ei kuitenkaan loukkaantunut. Ola on niin äärimmäisen kiltti koira, mutta viehe ja riista aiheuttaa Olassa kiihkeyttä. Hailuodon juoksusta oli video ja Ola juoksi siinä oikein hienosti

 

Kuva Koska Pikka

Kuva Koska Pikka

Kuva Koska Pikka

Ubin toipuminen leikkauksesta on edennyt hyvin. Pieni takapakki tuli, kun Ubi alkoi ontua. Leikkauskohta oli turvonnut lisää, joten kävimme näyttämässä Emmille Ubia. Antibioottikuuri ja kipulääkkeitä tarvittaessa. Tassuside vaihdettiin päivittäin. Tästä paraneminen alkoi hyvin ja tikit saatiin pois. Tassusiteen laittoa jatkettiin edelleen. Viikolla saatin sitten tumppu pois ja tästä eteenpäin on tassussa kinesioteippaus, kunnes päästään siitäkin.

Ubin leikkaus ja kuulumisia

Ubi kävi leikkauksessa. Ubin varpaasta oli nivelside revennyt. Ei revennyt nivelside vaivannut oikeastaan muuten kuin pihalla rallatessa ja vain vasemmalle kääntyessä. Ubi ei hirveästi pihalla rallaa, mutta muutaman kerran näin tapahtui ja sen takia varvas tai varpaan väli pysyi turvonneena. Joten kävimme näyttämässä varvasta Emmille Urheilukoiraklinikalla. Emmin mukaan varpaasta tulee parempi leikkauksella, joten siihen mentiin. Ubi on ollut reipas toipuja. Ilmeisesti ei ole kipuja hirveästi eikä myöskään paketissa oleva tassu haittaa menoa. Joten meidän on oltava tarkkana toipumisjakson kanssa, sillä se on kuitenkin kolme kuukautta. Emmi on mahdollistanut varpaan paranemisen, mutta me se lopullinen työ tehdään, että varvas paranee. Ensimmäinen tassusiteen vaihtokin jo tehtiin ja leikkausjälki näytti oikein hyvältä.   

Tiko kävi Luhtilaukkaajien leikkimielisessä kauden päätöskisassa eli makkarajuoksuissa. Tiko sai lähtöönsä pariksi Ranen eli pirun nopean kaverin. Tiko sai sitten kylmää kyytiä. En oikein kuullut aikoja, mutta Tikon aika alkoi 24, joten reilut pari sekunttia Tiko hävisi. Vähän samanlainen tunne kuin aikanaan Ubia juoksutti. No, tähän loppui Tikon radalla juokseminen tältä kaudelta, kun ei ole enää harjoituksia. Katsellaan millaisin tunnelmin ensikausi radalla loppuu.

Kisoja ja näyttelyjä

Nyt on Tikon kohdalla kisakausi taputeltu, kun Tiko kävi kuninkuusjuoksuissa Helsingissä kipasemassa 280m sijoituslähdön. Sijoituslähdöt oli tehty kilpailijoiden aikojen perusteella ja Tikon heikompi juoksu Turussa antoi nyt aikojen perusteella saman nopeuksiset juoksukaverit. Lähtölistaa katsellessani odotukset oli, että Tiko voittaa lähdön, jos kaikki menee hyvin.  No niinhän siinä kävi. Nyt Tiko juoksi oman näköisen juoksunsa ja voitti lähdön ajalla 19,02s. Saatiin kuin saatiinkin tälle vuodelle yksi kv-aika. Tikon juoksema aika oli erinomainen. Tähän on hieno lopettaa kausi, vaikka ei meidän niin pitänyt tehdä. Kyllä Tikon piti vielä juosta Tampereella lokakuun alussa, mutta meiltä meni ohi viimeinen ilmoittautumispäivä. Onhan viimeinen ilmoittautumispäivä selkeästi kerrottu, mutta niin sitä vaan ajattelee kisapäivää ja että lähes aina on voinut tehdä ilmoittautumisen kisaa edeltävänä viikonloppuna, mutta nyt se jostain syystä oli todella aikaisin. Meidän moka, kun ei oltu tarkkana. Meidän viikon sekoitti Ubin niin mielenkiintoiset tapahtumat, että ilmoittautumisen seuraaminen jäi. Ubin näistä jutuista toivottavasti saadaan kirjoittaa enemmän myöhemmin.

 

Kun me oltiin radalla Tikon ja Svean kanssa, Svea siis kannustamassa, olivat Terhi Ubin ja Olan kanssa ryhmänäyttelyssä Lahdessa. Ubi sai käyttöluokassa sileän erin ja Ola valioluokassa myös sileän erin. Eli erinomaisia molemmat. Tuomari Jenna Leino. Arvostelut:

Ubi: " Maltillisesti rakentunut, hyvänkokoinen uros, joka saisi liikkua hieman ryhdikkäämin ja pidemmällä askeleella. Oikealinjainen uroksen pää. Kaula saisi liittyä sulavammin lapoihin. Hyvä ylälinja ja alalinja. Riittävä eturinta, tasapainoiset takakulmaukset. Liikkuu takaa yhdensuuntaisesti, turhan kapeasti edestä."

Ola: "Hyvänkokoinen, hyvin kehittynyt uros, jolla oikeat mittasuhteet. Hyvä uroksen pää. Alaleuka saisi olla vahvempi. Hyvä eturinta ja rintakehän syvyys. Aavistuksen jyrkkä lantio, muutoin hyvät kulmaukset. Seistessä köyristää lannetta, liikkuessa vakaa ylälinja. Liikkuu melko yhdensuuntaisesti, sivuaskel saisi olla ulottuvampi."

En tiedä mitä oikein olimme ajatelleet. Ubi oli ilmoitettu Vimpeliin veteraanimaastoihin ja Turku Cup -ratakisoihin veteraanilähtöön. Sitten vielä menimme lupaamaan koejuoksuun radalle noiden kisojen välissä. Emme olleet oikein järkeviä harrastajia. No, kun asian tajusimme, niin alkoi ylihuolehtiminen Ubin hyvinvoinnista. Erittäin hyvät lämmittelyt ja pitkät palautuslenkit ravaten. Kävin lihakset läpi Vimpelin ja keskiviikon rataharjoitusten jälkeen. Maitohappopaakut sivelin liikkeelle. Aina välillä on ilo huomata kuinka lihaksien kovettumat sulavat sormissa. Silti ennen Turku Cuppia perjantaina Ubi alkoi ontumaan vasenta etujalkaa. Luultiin, että oli jotain havunneulaa tai muuta roskaa, koska ontuminen aina loppui, kun tassua katsoi. Lauantaina ratakisojen eläinlääkäritarkastuksessa pyydettiin eläinlääkäriä tarkistamaan tassu ja hän ei huomannut mitään outoa, joten lupa kisaamiseen tuli. Sitten lämmittelyssä Ubi alkoi taas ontumaan. Nyt löysin varpaasta nivelen, mitä Ubi aristi. Uudestaan eläinlääkäriin ja hän huomasi saman, joten Ubi vedettiin kisasta. Se, missä Ubi on varpaan satuttanut, ei ole tiedossa. Voi olla, että ihan kotona. Katsotaan, oliko Ubin juoksukisat tässä ja siirtyykö Svean kanssa kannustusjoukkoihin.

 

Sitten iloisempiin Ubin asioihin. Ubi kävi ennen näitä juoksuhommia Whippet-Harrastajien erikoisnäyttelyssä. Ubi oli ilmoitettu käyttöluokkaan. Ubi uudisti viimevuotisen tempun eli voitti käyttöluokan, sai SA:n ja valittiin BIS-käyttökoiraksi. Paljon saatiin ruokasäkkejä. On se hienoa, että rodun tuomari antaa SA:n, vaikka todennäköisesti missään muussa luokassa Ubi ei sitä olisi koirapaljouden takia saanut. Tuomari Markus Langer Saksa. 7 years old. Correct head. Correct lenght of neck. Correct top- & underline. Bit straight in shoulder. Correct fore chest. Correct angulations behind. Correct side movement. Bit loose in coming & going. 

Bis-kehän kuvasta Minna Puukolle kiitokset.

 

Vimpelin maastokisoihin lähdettiin kesälomamatkailu mielellä. Terhi oli vuokrannut ”mielenkiintoisen” airbnb asunnon kahdeksi yöksi. Kisoihin oli sitten ilmoitettu paljon koiria, niin whippetit siirrettiin yksinään sunnuntaille. Ylikorkeita veteraaneja oli viisi ja Ubi sai juosta alkuerän yksinään. Se oli hieno juttu, sillä ei Ubi ainakaan kenenkään juoksua voi yksin juostessa pilata. Itse juoksusta en nähnyt mitään, mutta sen verran tuli pisteitä, että oltiin sijalla 3/5 pisteillä 205. Kisat oli hiekkakuopalla ja etutassusta oli yksi varpaan väli hiertynyt. Abilarilla paikkasimme sen. Keskipäivällä tulikin sitten melkoinen sadekuuro ja hiekkamonttu oli aivan märkä. Finaalijuoksussa oli sama juttu, että ei juoksusta mitään nähnyt. Lopussa näki, että molemmat koirat oli aivan puhki. Terhi otti Ubin ja meni pitkälle jäähdyttelylenkille. Minä jäin kuvaamaan. Muutaman lähdön kuvasin ja sitten lopetin. Kaikki koirat olivat niin poikki, että ei niistä kuvista tullut mitään. Rata oli aika rankka. 700m pitkä. Ubi sai lisää Abilaaria muihin jalkoihin, sillä pieniä ihovaurioita oli tullut. Palkintojen jaossa Ubin sijoitukseksi tuli 4/5 pisteillä 402. Ilokseni sain viikolla nähdä videon Ubin juoksusta. Ubi juoksi aika täydellisen ovaalin. Alun ja lopun pakolliset käännökset oikeaan ja muuten koko ajan käännös vasempaan.

 

Turku Cuppiin oli menossa myös Tiko ensikilpailuun. Tiko oli ilmoitettu sijoituskilpailuun, mutta kun muita ei siihen lähtöön tullut, niin Tiko siirrettiin oikeaan kilpailuun. Tikon harjoitukset olivat menneet hienosti koko ajan aikaa parantaen, niin minulla oli jonkinlaiset odotukset suhteutettuna Turun rataan. Tikolla oli kolmen koiran lähtö, missä yksi oli selvästi parempi ja toinen heikompi. Etukäteisodotuksien mukaan sijoitukset meni, mutta Tikon juoksu ei näyttänyt Tikolta ja aika sen myös kertoi 19.97s. Lähdössä oli alussa pientä häslinkiä. Ensiksi en meinannut saada Tikoa koppiin, kun etuveräjä värisi ja piti ääntä. Ilmeisesti vierustoverit takoivat veräjää. Minäkin asian huomasin heti, kun ykköslähetyskopin oven aukaisin. Outoa ääntä piti. Tiko rupesi heti peruuttamaan takaisin ja sain todella työntää Tikoa koppiin. Tiko ei onneksi kääntynyt kopissa, vaan lähti liikkeelle veräjän avauduttua. Juoksun alussa Tiko tuijotteli vierustoveria pitkään, kun vierustoverilla oli tiukka ajohaukku päällä. Mitään häiriötä tästä ei ollut juoksuihin, mutta tuomarineuvosto kokoontui lähdön jälkeen. Pitkään keskusteltuaan he kuitenkin hyväksyivät lähdön. Ehkä nämä kaikki yhdistettynä uuteen rataan näkyivät sitten ajassa. Tämä oli ensikilpa. Kuriositeettina tieto, että Ubi aloitti Turku cupissa oman uransa ja juoksi paremman ajan kuin Tiko. Turku Cupin tapahtumat vetivät taas mieltäni alas. Sitä aina sanoo toisille, että ei kannata masentua, kun kyse on eläimistä, mutta kun omalla kohdalla ei mene kaikki niin kuin on ajatellut, niin omat ohjeet muille unohtuu. Minä en kyllä ole pettynyt koiriin, vaan mietin aina sitä, että mitä minä tein väärin. Oikeasti en ymmärrä yhtään miksi mitäkin milloin tapahtuu.

Tähtisprintteri-kisoissa juostiin tosi kovia aikoja. Nyt kun kisojen tulokset ovat viralliset, niin pystyi katsomaan vähän tilastoja tältä kaudelta. 17 kpl whippetiä on jo nyt juossut 280m matkalla alle 18s, vaikka kisoja ollut vasta muutama. Viime vuonna oli 10 koirulia, jotka pääsivät alle 18s. Suurin osa on ylikorkeita ja vielä nuoria joukossa. Tiko-parka joutuu juoksemaan näiden yk-hirmujen kanssa. Tiko ehkä pystyy alittamaan 19s tällä kaudella. Täytyy toivoa, että Tikon uusintamittaus ensi vuonna veisi mittakoirien kisoihin. Vaivaiset 5mm saisi lavat laskeutua tai muuten pitää asettaa tavoitteet johonkin muuhun kuin mantteli-kisoihin. Nyt ei päästäisi edes b-finaaliin ylikorkeissa, vaikka osa yliylikorkeista hirmuista ei mukaan pääsekään. Mieletön on meno tällä hetkellä. No, näillä mennään ja yritetään olla hölmöilemättä.

Laskeskelin huvikseni, että kuinka monta kertaa olen Ubin lähettänyt tai laittanut starttikoppiin. Varmaankin reilusti yli 100 kertaa, kun otetaan kilpailut ja harjoitukset mukaan. Silti tänään Ubi livahti minulta kopin ohi radalle. Siinä oli sitten se ratalähtö. Aivan oma moka. Olin huolimaton ja tätä edesauttoi se, että valitsin 6 kopin. Asiallahan ei ole mitään merkitystä Ubin kannalta, mutta kun olet ollut radalla odottamassa jo useamman tunnin ja sitten itse töpeksit. No oli siinä sen verran merkitystä Ubin kannalta, että ei päässyt juoksemaan eli pitämään kivaa. Mitä enemmän mietin tätä päivää, niin sitä enemmän ottaa päähän oma toiminta. Ei muuta kuin kohti uusia pettymyksiä. 

 

Ubi 7v

Tiko on suorittanut koejuoksunsa ratakirjoja varten. Eilen oltiin Hyvinkäällä ja Tiko juoksi toisen ryhmäkoejuoksunsa 350m 4 koiran lähdöllä. Nyt oli oikeastaan parasta tekemistä lähdöstä tai siltä se takaapäin näytti. Suomen nopeimpiin kuuluva Lotta lähti 1 kopista heti rivakkaa vauhtia ja Tiko perässä kiskolle. Maalisuorallekin tuli lähempänä kiskoa kuin aikaisemmin ja vielä hienosti vieheelle. Tämän kesän tavoite on nyt saavutettu. Kaikki tästä eteenpäin on ekstraa. Nyt sitten rata- ja maastokirjat hakuun ja katsotaan saadaanko niihin jotain tulosmerkintöjä tänä vuonna.

Ollaan seurattu Westworld-sarjaa töllöttimestä. Westworld on länkkäriteemapuisto, missä asukkaat ovat androideja ja ihmiset käyvät siellä sitten harrastamassa omia aktiviteettejaan ilman vastuuta. Oli pakko katsoa wikipediasta, miten tuon kertoisi, mutta silti jää eläimet sanan androidi ulkopuolelle. Eli olisivatko ne robotteja? Paljastetaan vähän juonta. Ohjelmassa teemapuiston perustaja on luonut itselleen oman pikku maailmansa, minne hän on palauttanut lapsuutensa greyhoundin. Jotenkin sykäytti ajatus siitä, että voisi mennä omaan pikku kuplaansa, missä olisi kaikki entiset koirat edelleen olemassa,  eivätkä ne vanhentuisi. Minä haluaisin siihen kuplaan tämän hetkisen Ubin. Ubi toimii tällä hetkellä niin kuin siltä toivotaan. On hämmentävän järkevä ja ymmärtää, mitä sille sanotaan. Arki sen kanssa on jopa tylsää, kun se toimii niin upeasti.

Nyt on vierähtänyt blogin päivityksestä jo aikaa. Päälimmäisenä tulee mieleen juhannus sekä rataharjoitukset. Juhannuksena nimittäin oli ripaska-juhlat. Kaikki muut paitsi Ola olivat vuoroon ripulilla. Olallakin oli ruokahalottumuutta pari päivää. Tikolla ongelma kesti pitempään ja alkoi jo ennen juhannusta. Helsingissä alkoi kesäkuussa pyörimään rataharjoitukset ja ollaan siellä käyty ahkeraan. Tiko juoksi ensin yksin kierroksen ja seuraavina viikkoina parin kanssa harjoittelua. Alma joutui ensimmäiseksi pariharjoitteluun ja Tikolle oli iso yllätys, että vierestä lähtikin kaveri. Se meni alussa vähän leikiksi, kunnes Tiko huomasi vieheen menevän edessä ja lähti juoksemaan sen perässä. Onneksi Alma ei tästä Tikon touhusta välittänyt. Samalla kertaa Ubi juoksi Ilonan parina. Ilona ei myöskään ollut juossut kaverin kanssa radalla ja otti myös vähän kontaktia alussa Ubin kanssa. Ubi ei näistä välitä. Seuraavalla kerralla Tiko sai pariksi Ebban ja nyt ei ollut yllätyksenä kaveri vieressä, vaan fokus oli koko ajan vieheessä. Ebba antoikin hyvän vastuksen koko ykköskaarteen 350m matkalla. Tikon aikakin on parantunut koko ajan ja nyt saatiin ajaksi 24,30s. Ubi oli Cillan koejuoksukaverina. Ubi sai hyvän starttin, joten Cilla joutui heti ohittamaan. Ubi on varma koejuoksija. Aika Ubilla oli 20,03s. Ihan samoja aikoja kuin viime vuonna kilpailuissa. Yhtään ei olla harjoiteltu. Hömpötelty vaan. Kun kerran noin hyvin meni, niin ilmoitin Ubin ratakisoihin veteraanilähtöön. Ola on saanut juosta yksinään ratakierroksen ja Svea on ollut turistina. 

Tiko osallistui myös ratakoirien virtuaalikoiranäyttelyyn ja menestys olikin huima. Tiko oli VSP.

Ubi on myös käynnyt sydänultrassa uudestaan ja syrän on edelleen terve. Silmät myös peilattiin ja niissä näkyy jo iän tuomia muutoksia, mutta ei kuulemma mitään vakavaa. Silmälääkäri sanoi myös, että todennäköisesti muutos ei tuosta juuri pahene. No sen näkee sitten. Miksi me käytiin terveystarkeissa uudestaan, niin syy näkyy Whippet-harrastajien pentupalstalla. Aika jännää.

Tää on jo noloa. Rinsessa Svean syntymäpäviä vietettiin eilen.

Svea täytti 8 vuotta.

Meillä on ollut oikein juhlaviikot. Ensin Tikolla tuli ensimmäinen vuosi täyteen ja sitten Svealla kahdeksas. Tikolla oli treffit eli 1v synttärit Kartanolla. Ensin lämmiteltiin ja vedettiin lyhyitä moottorivetoja. Ekalla vedolla Tiko kyllä juoksi vieheen perässä vieheelle, mutta ei jäänyt tappamaan. Toinen veto oli sitten laatukamaa. Hyvin meni ensimmäiset moottorivedot. Sitten mentiinkin suoraan soolokokeeseen. Elämänsä ensimmäinen ratakierros, tosin 280m ja heti soolokoe. Ei ongelmia. Soolokoe hyväksytysti juostu. Upea tenava. Samoin tekivät kaikki siskot. Upea pentue. Ajanottokin toimi ja ajaksi tuli 19.81s. Meillä oli mukana muutkin koirat ja Ubi ja Ola juoksivat 350m. Ubin juokseminen minua jännitti, koska Ubi ei ole juossut sitten huhtikuun maneesin. Uimassa ollaan käyty. Kunnon lämmittelyn jälkeen Ubi painoi radalla vanhasta muistista 25.08s. Puolen sekunnin päähän ennätyksestään ja viimeisin aika on vuodelta 2017 24,71s, joten hämmentävän hyvin ukko juoksi. Ola juoksi oman juoksunsa tyypilliseen 25,88s aikaan. Todella kiva, kun pojat pääsivät juoksemaan ensimmäisen kerran tänä vuonna. Svea oli turistina vaikka menohaluja olisi radalle ollut. Tiko kävi myös neuvolassa, jopa kahdesti, mutta kyllä Tikosta ylikorkea tuli. Säkä on nyt virallisesti 51,5cm. Kovin olen luottavainen, että se siitä tippuu sen mitä tarvitsee, että päästään alle 51cm. Nyt Tiko on aika pieni ylikorkeaksi radalle, mutta näillä mennään. Maastoon pienuudesta ylikorkeiden ryhmässä voi olla jopa hyötyä, mutta milloin Tiko maastoa juoksee vai juokseeko ollenkaan, niin on sitten eri asia. Hienon päivän päätteeksi sisarukset vielä rallasivat itsensä väsyksiin. Illalla vielä käveltiin varmuudeksi pitkä lenkki ja sitten olikin aika hiljaista kotona.

Svea tapasi pentue siskojaan ja emän Tuikun sekä useita muita perinteisellä synttäritapaamisella. Samaan tapaamiseen oli yhdistetty Besties P-pentueen 10v juhlat, joten kaiken kaikkiaan oli 20 kpl whippettejä paikalla, kun perheiden muutkin whippetit olivat juhlimassa. Pienen lenkin ja piknikin jälkeen vietettiin päivää iän tuomalla arvokkuudella

Dirty Harry, Cepe eli Tiko ja virallisemmin Blackbitch's Chattanooga Choo Choo täyttää tänään 1 vuotta.

Nyt kun pihalla on koirat voineet rallata, niin Tikoa ei tahdo saada sisään. Tiko haluaisi vaan olla ulkona touhuamassa. Nyt koirat ovat ulkona olleetkin, kun minä vietin huhtikuussa talviloman ja Terhi on ollut kotona etätöissä. Kun Tiko on jäänyt ulos yksin, niin hetken se siellä ihmettelee ja alkaa sitten vetämään rallia ympäri tonttia. Välillä joku lelu suussa. Myös yhdessä rallaaminen on lisääntynyt ja vetovastuu on siirtynyt Tikolle. No, on Ola myös vetänyt letkaa ja vaikka Ola ei niin nopea olekaan, niin Ola jaksaa juosta, jolloin muilla alkaa hapot painaa jaloissa ja vauhti tasaantuu. Rallaamisesta on myös seurannut pieniä ruhjeita, mutta ne ovat parantuneet hyvin. Sveaa on joutunut lääkitsemään kipulääkkeillä varpaiden takia. Onneksi Svea itsekin välillä tajuaa rajoittaa omaa menemistä, mutta aika harvoin.
Terhi on myös käynyt pitkillä kimppalenkeillä koirien kanssa, kun illat ovat valoisat.
Tiko kävi myös pentuetreffeillä. Oittaalla taas oltiin. Vapaana saivat painaa tosissaan, mutta harjoituksia myös pidettiin. Tikon kopista lähtö onnistui jo oikein hyvin, joten voi olla, että ei kopitusta tarvitse enää pentuharjoituksissa harjoitella, jos semmoiset nyt tänä kesänä edes alkaa. Muutenkin oli hauska nähdä pentuesisaruksia ja joo, myös omistajia.