maanantai 31. maaliskuuta 2014

Juoksutin tänään Ubia karvakauluksen ja pallon kanssa. Testasin miten kynnenpää kestää. Hyvin kesti. Ubi juoksee pallo suussa aina Iikan vierestä ja yrittää saada Iikkaa mukaan juoksemaan. Ubi siinä myös hyvin onnistuu. Iikka rähjäten lähtee Ubin perässä kipittämään pienillä jaloillaan sen minkä kerkeää. Iikka on nuortunut paljon Ubin seurassa. Yhdeksän vuoden ikäero ei haittaa. 


Ubi on ollut meillä muutaman päivän yli puoli vuotta. Aika rientää.  




Meidän pihalta löytyy Ubille paljon syötävää

ja kyllä se sitten syökin










sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Jippi, aurinko on paistanut ja piha on kuivunut. Nyt voi pihalla heitellä Ubille palloa. Ja Ubihan juoksee pallon perässä ja pallo suussa ja sen jälkeen Ikka juoksee Ubin perässä - ja sitten vasta juostaankin. Pihalla on siis ollut mukavaa. Välillä huilataan ja Ubi syö kaikkea mahdollista, mitä pihalta löytyy.
Olen käynyt Ubin kanssa myös sekä lauantaina että tänään hikilenkin. Tänään kiipeilimme kylpylän näköalapaikoille. Yhdellä näköalapaikalla oli junasta tuttu ihminen, joka kysyi "Onko tämä sen junassa kulkeneen pikkupennun äiti?" Hämmästys oli ilmeinen, kun nainen kuuli, että tämä on se samainen pikkupentu. Taitaa Ubi olla siis junamatkoista kasvanut. Itse sitä ei vaan huomaa, kun pennun kanssa jokapäivä elelee. 



perjantai 28. maaliskuuta 2014

Ubilla oli keskiviikkona viimeinen kerta nuortenkoirien koulua ja Terhi on alkanut katselemaan jo jotain uutta tilalle. Muistaakseni ralli-toko oli yksi vaihtoehto.

Kun Ubi on ollut minun mukana työssä, niin minua on alkanut tympäsemään pennun vikinät pöydän alla. Tylsäähän sillä työssä on. Ubi oli tänään minun mukana ja olin valmistautunut ostamalla sille ison puruluun jauhettavaksi. Sitä se sitten söikin hartaasti. Melkein koko aamupäivän. Koko koira oli jossain kuivuneessa kuolassa, kun Ubi söi luuta välillä kyljellään maaten. Otin luun sitten pois ja Ubi malttoi nukkua hetken, kunnes alkoi vitisemään sängyssään. Taisi tulla vatsa kipeäksi, sillä illalla on ollut vatsa kuralla. Eli mentiin ojasta allikkoon.

Ubi on alkanut kuolaamaan muutenkin. Yksi aamu luulin jo, että minulla alkaa vanhuus vaivaamaan, kun reittä pitkin valui nestettä. Ubi pitää leukaansa aamiaisella minun reidellä ja odottaa makupalaa minkä se aina kyllä saa. Samalla se oli kuolannut minun housuni aivan märiksi.

Oltiin tänään illalla Kopparnäsissa iltalenkillä. Hieno ilta. Meri aivan tyyni ja haahkat mourusi. Allejakin oli äänessä. Nyt vielä kellot kesäaikaan, niin iltalenkit sen kun paranee.

Ubin aamupäivän homma.

Kopparnäsin kallioilla.

Tuulesta ei ollut nyt Ubille kiusaa

tsau


maanantai 24. maaliskuuta 2014

Kirjoitinkohan jo aikaisemmin, että Ubi aloittaa Terhin odottamisen iltapäivisin? Minä en ole enää aikoihin pystynyt nukkumaan päiväunia töiden jälkeen, kun Ubi vaan odottaa Terhiä ja menee ikkunalle jokaisesta äänestä. Iikka säestää Ubia aina pienellä haukahduksella. Nuku nyt siinä. Tänään päästin koirat pihalle, ennen kuin Terhi tuli kotia. Taisi olla virhe. Ubi istui pihalla ja odotti. Terhin ajaessa autolla pihaan, Ubi juoksi heti portille ja nousi porttia vasten seisomaan. Kun Terhi tuli autosta, niin Ubi teki pienen niiauksen ja hyppäsi portin yli. Onneksi vasta sitten. Portin ja verkkoaidan vaihtamisesta tulee näköjään ensimmäinen kesä-"rojekti". Täytyy alkaa tutkia kuinka syvällä routa on ja miettiä kuinka korkeat esteet Ubille pitää tehdä.





sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Kirjoitin joskus, että Ubi ei revi herkkupaloja sisältävää tölkkiä, niin kuin cairnit. Nykyään jo repii.
Älypelejä Ubi pelaa omalla tavallaan. Meillä on peli, missä palikkaa siirtämällä saa makupalan pois syötäväksi. Iikka hienosti saa makupalan palikkaa siirtämällä, mutta Ubi se pitkällä kielellään siirtää makupalan syötäväksi. No sääntöjähän pelissä ei ole.





lauantai 22. maaliskuuta 2014

Terhi on aina välillä valitellut, että sängyssä ei ole tilaa nukkua. Iikka yleensä nukkuu Terhin jalkopäässä. Ubi taas nukkuu meidän välissä ja yleensä Terhin peiton alla. Joskus Ubi tulee minun peiton alle, kun minä menen aikaisemmin nukkumaan. Eilen illalla Iikka oli nukkumassa minun tyynylläni, kun menin nukkumaan, mutta en raaskinut pyytää Iikka siirtymään vaan kävin Iikan viereen. Yleensä Iikka poistuu jonnekin, kun sille tulee lämmin. Viime yönä ei poistunut. Jossain välissä yötä heräsin Ubin ininään Terhin peiton alla. Avitin sitä hieman. Ubi suorastaan ryntäsi sieltä pois ja rojahti tiukasti minun vartaloa vasten. Jäin kahden koiran loukkuun. En pystynyt liikkumaan vaan olin kuin tiukassa makuupussissa. Nyt ymmärrän Terhiä.


Käytiin tänään aamulla lenkillä Porkkalanniemessä. Tuuli kävi aika hyvin rannalle, joten jouduttiin menemään tuulensuojan puolella. Tämä siis Ubin takia, joka ei siedä tuulta. Muuten koirat olivat taas reippaita lenkillä.

Torstaina oli reipas talvisää

Suolainen meren tuoksu on loistavaa keväällä

Kallioilla oli liukasta

Tuulen suojan puolella oli lämmintä


maanantai 17. maaliskuuta 2014

Toimin eilen eläinkirurgina. Kaapissa odotti kasa pehmoeläimiä, joilta yhdeltä oli kuonossa reikä, toiselta nenä auki, kolmannelta kaulassa ammottava aukko ja neljänneltä tursusi pehmusteet keskeltä päätä. Oli pakko ottaa neulaa ja lankaa ja kursia kaverit kokoon.  
Ubi on opinut tuhoamaan leluja. Mutta se toimii tyystin toisin kuin cairnimme. Terriereiden veto- ja repimisleikeissä peholelujen saumat ratkesivat, tuttu juttu. Mutta Ubi nykertää leluihin reikkiä. Jos pentu on jossakin hiljaa lelun kanssa, se ei tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin. Se tarkoittaa sitä, että pentu nykertää ja nykertää, kunnes se saa leluun reiän - ja sitten se yrittää imeä pehmusteita kitusiinsa. Niinpä sitä täytyy vahtia tarkasti, jos se lähtee pehmolelun kanssa jonnekin ulottomattomiin. 

Ubi kyllä leikkii lelujen kanssa myös ihan normaaleja heittely-, veto- ja piiloleikkejä. Tämä nykertely tapahtuu tavallisesti silloin, kun se on käymässä nukkumaan eikä se enää jaksa riehua.


lauantai 15. maaliskuuta 2014

Nyt sataa lunta ja olemme lenkillä suojanneet taas Ubin tassun. Se nimittäin juoksi viikolla sen verran pihalla, että leikatun kynnen pää aukesi. Mitään suuria verivanoja kynnestä ei virrannut, mutta pidetään tassu nyt ulkona edelleen suojattuna niin kynsi paranee rauhassa.
Keskiviikon koirakurssi meni mukavasti. Kurssilla harjoiteltiin minun mielestäni järkeviä asioista eli remmikäytäytymistä, toisten koirien ohittamista ja luoksetuloa. Kaikki oikein fiksuja harjoiteltavia, erityisesti tällaiselle Ubin-kaltaiselle maalaiskoiralle.  Ja mukavasti meni. Ubi on niin ahne, että sitä on makupalojen kanssa helppo ohjata toivotuille tavoille. Nyt kun vielä oppisi vähentämään palkkausta.
Ubin arjet soljuvat jo melko totutuissa uomissa. Se käy viikolla 2-3 päivänä töissä ja on sitten kotona 2-3 päivää. Kotipäivinä se on yksin noin kuusi tuntia. Kotipäivien aamuihin on nyt kuulunut ensin hidas ja pitkä lenkki IIkan kanssa ja sen päälle reipas juoksulenkki minun kanssani. Kun pentu on ennen yksinoloa ulkoillut noin puolitoista tuntia, se on oikein hyvin malttanut jäädä kotiin. Itse asiassa se on tällä viikolla jo mennyt sänkyynsä nukkumaan ennen kuin minä olen edes aloittanut lähtövalmisteluja. Olen edelleen laittanut sille paperit yksinolojen aijaksi, mutta hyvin Ubi jaksaa pidätellä eli paperit ovat olleet ihan kuivat. 

Kun Hapa on sitten tullut iltapäivällä kotiin, koirat ovat rallanneet pihalla ja sitten odotelleet minua kotiin. Illan päätteksi ollaan vielä heitetty reipas iltalenkki.

Blue rubber shoe. Sävy sävyyn asusteet.

Viikolla Ubi hoiti myös tytäryrityksen asiakaspalvelua.
Minnie on Ubin paras kaveri.

Työmatkat menee jo etupenkillä :-)


Don Quijote ja hänen uskollinen palvelijansa Sancho Panza.

tai sitten muumilaakson Nipsu.




tiistai 11. maaliskuuta 2014

Ubin kynsi parani melko hyvin. Se ei vuotanut, joten tuppo poistettiin torstaina ja tossua Ubi piti ulkona lauantaihin asti. Tällä hetkellä tassussa törröttää kynnen tynkä. Saa nähdä milla vauhdilla se kasvaa.
Viikonloppuna kävimme Kotkassa ja Pyhtäällä. Ubi harjoitteli kyläreissulla pariakin uutta asiaa. Ensinnäkin se oli Iikan kanssa yksin vanhempieni luona kolmisen tuntia. Tätähän se tosin harjoitteli jo ihan pikkupentuna, kun olimme tätini hautajaisissa. Silloin pentu ennätti siunaustilaisuuden aikana tuhota äidin kävelykengät. Tällä kertaa tuhoja ei tapahtunut. Tosin rajasimme Ubin tilan vanhempien asunnon käytävään. Ubi jäi sinne aivan tyytyväisenä eikä yrittänyt millään tavoin lähteä ihmisten mukaan, kun poistuimme asunnosta.
Toinen asia, mitä Ubi viikonlopun aikana harjoitteli oli lenkkeily jonkun muun kuin meidän kanssa. Emme ottaneet Ubia mukaan sunnuntain kyläressuille vaan pyysimme isääni lenkkeilyttämään Ubia. Ja isäni, joka on superreipas kävelijä, teki työtä käskettyä. Isä ja Ubi kävelivät superpitkän lenkin. Ja hyvin meni sekin. Mainiota.

Nyt Ubi örisee Iikalle ja Hapalle olkkarissa. Taidan mennä vähän treenailemaan huomista nuoren koiran kurssia varten, niin saadaan örinä rauhoittumaan

Iikan haukotuskuvia on paljon.


Välillä pitää ottaa juoksut. Onneksi kynnentynkä on kestänyt.

Kaikkea pitää maistaa. Kiltti lapsi.


Ubi käpertyy tuulen puuskassa.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Ubin kynttä käytiin näyttämässä eläinlääkärille. Ensin varvas puudutettiin ja karvat varpaasta ajeltiin, jotta lääkäri näki, mikä oli vialla. Koko kynttä ei kuitenkaan poistettu vaan pudutuksessa kynsi leikattiin todella lyhyeksi.
Tässä eläinlääkärin lausunto kokonaisuudessaan:
"Kynsivalli on vahingoittunut noin kuukausi sitten ja tämän jälkeen vuotanut rasituksen yhteydessä. Vasemman etujalan varpaan kynsi on tyvestään pinnaltaan poikkeava dorsaalipuolelta ja kynsivallissa on tunnettavissa lievää aristusta ja turvotusta dorsolateraalipuolella. Ei punotusta tai eritettä.
Kynsi lyhennettin paikallispuudutuksessa, että kynsivalli saa tarpeeksi aikaa parantua ilman täyspitkän kynnen aiheuttamaa liikettä. Tassuside kunnes vuoto tyrehtyy. Suoja ulkoillessa muutaman päivän ajan. Kipulääke Rimadyl."
Puudutus vaikuttaa vielä ja annoimme Ubille heti myös Rimadylin. Nyt koira nukkuu. Se on hyvä, sillä levossa kynsikin vuotaa varmasti vähemmän. 
Ubi ei vaikuttanut toimenpiteestä kovin stressantuneelta, sillä eläinlääkärin antamat namit kelpasivat hyvin ja kotiin tultua se odotti heti ruokaa ja söi hyvillä mielin. Se kun ei ollut saanut päiväruokaa ennen eläinlääkäriin menoa, kun ei tiedetty joudutaanko koira kynnen poisto-operaatiota varten rauhottamaan.
Nyt vaan sitten toivotaan, että vuoto lakkaa ja kynsi paranee. Ubi tahtoisi jo niin kovin juoksemaan.
Ubi painoi vaa'alla 13,8 kg. Tammikuussa paino oli 13 kg samalla vaa'alla, joten painoa ei ole tullut enää samalla vauhdilla. Taitaa kasvuvauhti olla taittunut. 

Ps. Ubi juhli 7 kk-synttäreitään maanantaina töiden merkeissä toimistolla.

ÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄää sniif


Tämän värinen tumppu tällä kertaa

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Ubi ja muut uukkoset (eli Besties U-pennut) kävivät tänään uimassa. Zombi, Pikka, Urho ja Hoyt olivat jo ennen uintia juosseet tunnin metsässä. Ubin varvasta säästeltiin ja metsälenkki jätettiin väliin, mutta uimaan päästiin mukaan. Pennuilla oli koirauimalassa mukana uittaja, joka opasti pentuja. Lisäksi uimaopetuksessa käytettiin apuna liivejä.
Uimahallilla pennut ensin huuhdeltiin, sitten puettiin liivit päälle ja sen jälkeen kukin vuorollaan pääsi kokeilemaan uittajan kanssa uimista. Ensin mentiin yksin ja sitten pareittain. 
Ensimmäinen kerta vaikutti melko raakalaismaiselta, kun uimaopettaja vaan liivien kahvasta nosti pennun veteen. Hetken hätäisen polskuttelun jälkeen kaikki kuitenkin hiffasivat miten päästään eteenpäin.
Ensimmäisten kertojen jälkeen Ubi vaikutti innostuneelta ja jopa heilutti häntää iloisena, mutta nopeasti pentu kyllä hyytyi.
Urho ja Pikka taas saivat juonesta todella hyvin kiinni ja viimesillä kerroilla ne menivät jo ihan innolla veteen. 
Väsyttävää homma selvästikin oli. Puolen tunnin uintivuoron jälkeen porukka oli sipissä, liivit riisuttiin ja painuttiin suihkun alle pesulle. Ja sitten kotiin. Mielenkiintoinen kokemus ja varmasti hyvää kuntoilua koirille.

Kiitokset Marille reissun järjestämisestä. 
Huomenna sitten tilataan Ubille eläinlääkäri, jotta varvasasia saataisiin järjestykseen.

ps. Oli vaikea tunnistaa koiria altaassa. Jos nimet kuvateksteissä on väärin, niin omistajat oikaiskaa.




Ohjeet kuunneltiin tarkasti

Urho oli ensimmäinen

sitä seurasi Pikka

Ubin vuoro

Hoyt

ja Zombi

Zombi hiffasi uinnin heti ja oli paras uimari

Sitten pareittain Urho ja Zombi

Pikka ja Ubi

Urho ja Zombi

Ubi ja Pikka

Zombi Hoyt

Lopuksi omistajat ohjasivat pentujaan



Urho

Pikka

Hoyt

Ubi