torstai 20. lokakuuta 2022

Poju Hailuodossa

Poju aloitti maastouransa hienosti Hailuodossa. Terhin FB päivitys:” Pikku-Poju tänään Hailuodossa ensimmäisessä maastokisassaan. Hienosti kovassa sakissa kuudes pisteillä 481. Niin iloinen ja tyytyväinen. Päivän kruunasi Pojun siskojen hienot juoksut. Sertit koko pentuetriolle. Pipsa-sisko oli narttujen 5. pisteillä 492. Tikku-sisko 7. pisteet 479.”




Pojun alkuerä pisteet ovat aika huimat 248 ja sijoituskin oli kolmas. Taisi kunto pettää viimeisen tuomarin kohdalla, kun osa-alue pisteet olivat siellä paljon huonommat. Kuntoa on helppo parantaa, jos vaan omistajat jaksaa. Mutta maastoilu on vielä sivuharrastus Pojulle tai ehkä omistajille Pojun kohdalla. Pojusta varmaan maastoilu menee näyttelyiden edelle. Alkuerässä Poju vielä ihmetteli mistä on kyse, mutta finaalissa oli jo täysi ymmärrys ja meinasi karata Terhiltä lähdössä, mutta Terhi sai napattua manttelista kiinni. Katsotaan, mitä talvella tapahtuu ja toimitaan sen mukaan meneekö Poju enemmän maastoilemaan.

 

Pipsa-siskolla on jo 4 sertiä neljästä maastokisasta. Toivottavasti ei viidennen kanssa käy samoin kuin isällään.

 

Kerkesimme käydä ennen Terhin ja Pojun Hailuodon reissua katsomassa Ubin ja Pitsin pentuja. Kovasti olivat kasvaneet ja meno oli jo melkoista. Nyt jo jotkut ovat jo lähteneet koteihinsa ja loputkin pian. Onnea kakaroille. Toivottavasti vielä näemme.








maanantai 3. lokakuuta 2022

Rataa, Cossia, pentuja

Poju kävi kunkuissa juoksemassa 280m sijoituslähdön. Neljän koiran lähtö ja  mukana Pipsa-sisko. Poju sai hyvän lähdön, mutta sitten pari meni ohi ja näytti vähän siltä, että Pipsakin olisi ollut nopeampi, mutta ei yrittänyt ulkokautta ohitusta. Liekö uusi rata vähän vienyt Pipsan uskallusta. Poju nyt kuitenkin sai omanlaisensa ajan 20,36s, mutta Pipsa ei parantanut omaa ennätystään, vaikka Helsingin rata on nopea. Joten taisi se uusi ympäristö Pipsan menoa hillitä. Hyvää oppia kuitenkin.


Pipsa kävi myös HVK:n syysmaastoissa ja oli upeasti neljäs ja kolmas serti. Ubin tyttö.


Pipsa ja Poju kunkuissa. Kuva Antti Ruotsalo

Kuva Antti Ruotsalo


 

Ubi ja Poju kävivät myös Cossissa eli Whippet-Harrastajien epävirallisessa näyttelyssä. Kumpikaan ei kummoisesti pärjännyt, mutta palkintoja silti saivat.

Terhin fb päivitys:" Tämä kaksikko eli Ubi ja Poju viettivät tänään päivän COSissa. Poju oli nuorten luokan kolmas ja Ubi senioreiden viides. Ruusukkeita ei tänään pokattu, mutta hauskaahan meillä tietysti oli ja palkintoja saatiin kassikaupalla. Kiitos kaikille seurasta ja Elisalle erityiskiitos Pipsan ja Ubin esittämisestä pariluokassa"


Kuva KaSi

Kuva KaSi

Kuva Antti Ruotsalo


 

Käytiin myös katsomassa Pitsin ja Ubin kakaroita. Tuli heti mieleen ensi kerta Ubin pentueen kanssa. Niin Ubin näköisiä olivat. Taisin Ubi-lasit päässä pentuja katsella. Ei minulle muista pentueista näin ole käynyt. Hauskoja kakaroita.













 

Tikon närästysongelmiin saatiin ohjeeksi syöttää vihanneksia. Löysin aluksi Prisman koiraosaston pakasteesta pelkää vihanneksia olevan pötkylän. Se teki kyllä kauppansa nappuloiden ja lihan seassa, mutta ei käydä Prismassa kovin usein ja muualta vihannespötkylää ei ole löytynyt. Päätin sitten tehdä Tikolle soppaa. Oscar-riistapakaste kattilaan ja sekaan kaikkea mitä sattuu löytymään. Perunaa, porkkanaa, kesäkurpitsaa, kaalia, kukkakaalia, kurkkua ja tomaattia on ainakin käytetty. Olen antanut soppaa pelkästään Tikolle. Lopetin nappuloiden antamisen samalla. Soppa muuttuu jäähtyessään tai viimeistään vuorokauden jääkaapissa olon jälkeen muhennokseksi. Tiko hyvällä ruokahalulla sapuskaa syö ja tätä ruokaa ei pysty samalla tavalla imuroimaan kuin nappuloita, joten Tiko on aina viimeinen ruokailija. Yllätyksekseni Tiko alkoi myös kuivumaan eli läskiä lähti, vaikka ruoka-annos on kädessä painavampi, kuin muiden ruoka-annokset.  Annoin Tikolle reippaasti ruokaa enemmän, koska nestettä oli kuitenkin ruuassa. Lihaskunto ei kuitenkaan ole kadonnut, joten nälässä ei ole meidän mielestä pidetty (Tiko ehkä eri mieltä). Ehkä tästä jotain opittiin samalla.

 

Tikon soppa

Svea satutti itsensä jossain. Minulla oli mielessä blogi-kirjoituksen aloitus koirien hyvästä terveystilanteesta, mutta seuraavana päivänä Svealle kävi jotain. Ja tietenkin oli lauantai. Svea vastoin normaalia käytäntöä halusi aamulenkille mukaan. Svea oli kuitenkin lenkillä hyvin laiska perässä vedettävä. Laskin Svean irti, mutta Svea ei juuri juoksuaskeleita ottanut. Tietenkin luulin, että tassuissa oli jotain, mutta en mitään löytänyt. Olin vähän ihmeissäni. Kotona vasta Svea vingahti, kun otin paitaa sen yltä pois. Niskoissa/päässä/hartioissa oli jotain ongelmaa. Annoin heti Rimadylin Svean omista varastoista. Päivällä seurailin Sverkkeliä ja huomasin, että ravistelu oli hyvin varovaista tai loppui heti. Pään asetteli maate mennessä hyvin varovaisesti. Jotain hämminkiä oli. Etujalat asettuivat kuitenkin aina oikean asentoon, kun testailin Sveeaa sen seistessä. Jäätiin odottamaan. Kun tilanne ei oikein muuttunut Rimadyllistä, niin annoin ilta ruuan jälkeen Olan saaman kipupillerin. Johan alkoi pikkuhiljaa helpottamaan. Svea piristyi niin paljon Olan kipulääkkeillä ja levolla ettemme vieneet Sveeaa eläinlääkärille maanantaina. Nyt Svea on jo normaali. Mysteeriksi jäi missä Svea itsensä satutti.


Svea ja Ola joutui salamakuvauksen uhriksi

Toisesta maailman upeimmasta pentueesta Nurkkaniittyläisistä ei ole paljoa kirjoiteltu. Nurkkaniittyläisiäkin on ollut jo harrastuksissa kesän aikana. Näyttelyissä ovat piipahdelleet ja Bruno on saanut sa:n Kuopion näyttelystä. Aivan loistavaa. En kaikkea muista, mutta ainakin Nomi on PVK:n nuorten koirien rataharjoituksissa ollut ja kovasti viehe kiinnostaa.



Nomi. Kuva Ari Branth


Kuva Ari Branth