Jaloissani makaa tänään väsynyt koira. Siihen on syynsä. Ihan kaikki koirat eivät osallistu Maailman Voittaja -näyttelyihin. Mutta Ubi teki sen eilen, ja se teki sen oikein mukavasti. Kehässä Ubi esiintyi mukiinmenevästi ja olin niin iloinen, kun kehäsihteeri nosti punaisen lapun - se oli meille todellinen voitto - saada ERI Maailman Voittaja -näyttelyssä.
Kilpailuluokassa ei meillä enää ollut saumoja, kun ympärillä vilisi niin kansainvälisiä kuin kotimaisia junioriwhippet-tähtiä. Parhaaksi junioriurokseski valittiin Anitan Bali ja Balin voittokulku näyttelyssä vaan jatkui ja jatkui. Meidänkin oli Ubin kanssa pakko jäädä jännäämään, miten Balille käy ROP-kisassa ja hienostihan siinä kävi. Bali valittiin koko näyttelyn kauneimmaksi whippetiksi ja vielä päälle päätteeksi ryhmäkilpailun neloseksi, joten huonolle koirialle Ubi ei hävinnyt!
Kiertelimme Ubin kanssa Messukeskuksessa koko päivän ja erityisen tyytyväinen olin siihen, miten koiran pää hälinää ja ihmis- ja koiravilinää kesti. Se mennä keikutteli eteenpäin iloisesti ja uteliaasti. Lipaisi kielellään sitä silttäneiden ihmisten sormia, tervehti villisti kaikki ne tutut ihmiset, jotka se tapasi ja olisi halunnut tehdä tuttavuutta kaikkien koirien kanssa. Hyvä! Iltapäivällä tosin alkoi jo uupumus painaa ja Ubi ilmaisi äänekkäästi ulisten haluavansa jo kotiin nukkumaan.
Kun lähdimme kahden maissa iltapäivällä, se simahti autoon heti.
Kenneltyttönä minulla oli apuna Laura ja iso kiitos Lauralle auttamisesta. Koiran kanssa näyttelypäivä menee mukavammin, kun ihmisiä on kaksi. Hapa oli näyttelyssä töissä ja vaikka Hapa whippet-kehän vieressä aina välillä piipahtikin ja hoiti muun muassa häkin roudaamisen, niin työt velvoittivat miehen aina juoksemaan milloin millekin asialle.
Maailman Voittaja -näyttelystä jäi minulle iloinen mieli ja Ubille väsymys. Aika raskasta tuollaiset edustustehtävät!
Tässä vielä Ubin arvostelu. Tuomarina Ramon Podesta Chilestä.