Oltiin eilen taas kartanolla ratajuoksuharjoituksissa. Siuntiossa satoi vettä, mutta päätettiin silti lähteä Tuomarinkartanolle. Perillä ei sitten vettä satanutkaan, joten hyvä, että lähdettiin. Jos Ubi viimeeksi syttyi moottorivieheelle, niin eilen se oli aivan liekeissä. Moottoriviehettä vasta testattiin radalla, kun Ubi oli jo lähdössä sen perään. En osannut varautua tämmöiseen ja Ubi nykäisi itsensä irti kädestäni. Onneksi Ubi vähän jarrutti, kun karjaisin, niin sain remmistä taas kiinni. Nyt sitten osasin pitää varani, kun Ubi silmä tarkkana seurasi moottorivieheen menemisiä ja yritti rynnätä radalle. Onneksi olimme jo toisena jonossa, niin Ubi pääsi nopeasti päästämään höyryjä. Intoa tuntui piisaavan. Minulla oli jo vaikeuksia pidellä koiraa paikallaan lähtökoppien vieressä. Täytyy seuraavaksi alkaa opettaa lähtökoppien käyttöä, kun on noin paljon virtaa koirassa. Ikävä kyllä moottoriviehejuoksut on juostu tältä kesältä, mutta ensi vuonna uudestaan, sillä Ubi pitää tästä touhusta.
Ubi-whippet ja muiden tarinoita