sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Joulunpyhät oli meillä varattu lepoon ja ulkoiluun – ja näitä kahta olemme tosiaan tehneet. Aurinko ja sopiva pakkanen takasivat sen, että ulkoilimme Ubin kanssa pitkät aamulenkit, pitkät päivälenkit ja päälle vielä pitkät iltalenkit eli ainakin kolme tuntia lenkkeilyä päivässä. Lenkkien välissä nukuttiin, leikittiin ja syötiin. Mahtavuutta! Mutta nyt koiralla on tuppu jalassa. Mitä tapahtui?
Olin eilen Ubin kanssa pitkällä remmilenkillä. Kävelimme reipasta vauhtia ja kun pääsimme kotiin, näin Hapan pihalla ja laskin koiran irti. Ubi juoksi iloisesti Hapan luo ja jatkoi sitten matkaa minun kanssani kohti kotiovea. Pihapolulla näin sitten punaisia pisteitä. Ensin ajattelin, että mustarastaat olivat syöneet pihlajanmarjoja, mutta kun käänsin katseen kohti Ubin tassua, näin, että sen alla oli jo reilumpi punainen läikkä. Koiran kynsi oli irti ja kun nostin tassua, verta tuli jo melkoisesti. Survoin lunta haavaan, kun ajattelin, että se tyrehdyttäisi verentuloa. Kannoimme Ubin kylpyhuoneeseen, huuhtelimme haavan ja ei kun sidontatarpeita etsimään. Olin joulusiivouksessa siirtänyt sidontatarpeet keittiöstä takaisin eteisen lääkekaappin. Kun siivosin, häivähti mielessäni ajatus, että kun nyt nämä kaappiin siivoan, niin kohta näitä varmaan taas tarvitaan. Ja niinhän siinä kävi.
Ensimmäisestä tuposta tuli veri läpi heti. Ei muuta kuin uutta suihkuttelua ja tuppoa. Löysin myös netistä pieneläinklinikka Vetrican, joka toimii pääasiassa ensiapuklinikkana ja on käytännössä auki aina. Kun verentulo ei ottanut loppuakseen, soitin sinne ja kysyin pitäisikö tassua tulla näyttämään lääkärille. Lääkäri neuvoi vaan pitämään kylmää haavan päällä ja ottamaan uudestaan yhteyttä, jos vuoto ei lakkaa puolessa tunnissa. Pihalta siis lunta pakastepussiin ja pussi tupon päälle. Kun toimimme näin, veri ei enää tullut tupon läpi ja tilanne rauhoittui.
Ja mitä teki Ubi tämän verisen episodin aikana? Antoi superkiltisti tutkia, huuhdella ja sitoa jalkaa. Kun laitoin sille tassusidettä, se nuoli kasvojani. Ihmeellinen koira. Mistä tällaisia tulee? Tuppoon se suhtautui välinpitämättömästi ja kävi nukkumaan. Se söi iltaruokansa ja pureksi tyytyväisenä illalla puruluuta, kun ei päässyt iltalenkille. Kävi pihalla - pussi tassutupon suojana - iltapissalla, tuli nukkumaan ja nukkui aamukahdeksaan. Heräsin siihen, että se oli makasi vieressäni selällään, koivet kohti kattoa, tuppo värikkäästi pystyssä sojottaen.
Kun kävin sen kanssa pienellä kakkalenkillä, se ei juurikaan edes ontunut. Lenkin jälkeen suhkuttelimme jalan ja kun koira veteli aamupäiväunia, tassu sai olla ilman pakettia, jotta se kuivuisi kunnolla ja saisi ilmakylpyjä.
Nyt tassu on taas paketissa ja ihmettelemme, miten jatkaa tästä eteenpäin. Kuinka kauan tassua pitää pitää paketissa? Milloin koiran kanssa voi taas lähteä pidemmälle lenkille? Kasvaako kynsi takaisin? Onko kynnen irtoaminen jonkun vakavamman asian oire jne?
Tassussa on siisti reikä siinä kohtaa, missä eilen vielä oli kynsi. Epäilemme, että kynsi on vaurioitunut jo aikaisemmin ja sattui nyt vaan irtoamaan. Ubi ja Iikka nimittäin leikkivät eilen päivällä ja Ubi ulahti. Luulimme, että Iikka oli astunut tassun päälle, mutta ehkä se olikin kynsi. Yritin myös juoksuttaa Ubia niityllä toissa päivänä, mutta sillä ei ollut oikein juoksuhaluja.  Ehkä kaikki joutuikin kipeästä kynnestä? Tai sitten ei, sillä koira ei ole ontunut lainkaan eikä se reagoinut millään tavalla, kun sen kynnet leikattiin tällä viikolla. Mistä näitä tietää. Nyt keskitytään paranteluun ja toivotaan, että tassu tulee kuntoon pikaisesti.

Ennen joulua oli vielä niin vihreää.

Kärmes on ollut hyvä unilelu.


Iikka on ollut pihalla touhuamassa, kun Terhi ja Ubi on tehnyt pitkiä lenkkejä.

Ubin riemua lenkin jälkeen

ja huilailua

Iikkaa vähän kiinnostaisi juoksut, mutta kuka tuonne hankeen..

Terhi jäi yksin kävelemään niitylle.

Irronnut kynsi

Niin, potilas Saarinen

Sohvanvaltaajat

Pelkkä reikä jäljellä.

tiistai 23. joulukuuta 2014

torstai 18. joulukuuta 2014

On ollut jonkinlainen messarin jälkeinen rapula kaikessa toimessa ja joulukin lähestyy, niin blogi on jäänyt vähälle huomiolle.

Palataan messariin vielä sen verran, että laitan videolinkin, kun poijaat pitävät hauskaa.

VIREOLINKKI MESSARISTA

Olen kutsunut Ubia munillepotkijaksi, kun se tulee aina vauhdilla ja täräyttää etutassuilla suoraan haarusiin. No nyt se tuli ja täräytti vauhdilla minun polven ulkosyrjään sillä seurauksella, että polvi vääntyi. Nyt polvi on turvoksissa ja jäykkä. Ubi voi oikein hyvin. Se lukijoille tuli kuitenkin  ensimmäiseksi mieleen.

Laitetaan kuvia viime viikoilta.

Ubi viihtyy kainalossa

ja sylissä



Arvatkaa kumpi polvi vääntyi.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Jaahas, Messarin näyttelyviikonloppu on onnellisesti ohi. En osaa muuta sanoa kuin että kivaa oli ja Ubin kanssa on mukavaa viihtyillä näyttelyssä, sen verran lupsakka koira se on.
Lauantaina Ubi sai itsenäisyyspäivän kunniaksi sinisen lapun ja EH:n. Erittäin nopsakasti koiria arvostellut tsekkituomari Beradze Iuza arvosteli Ubi näin:
"Little bit rough scull. Good neck. Enough correct top line. Not enough deep chest. Free elbows. Correct hindquarters. Little bit big."
Jännittävää Ubin mielestä tämän tuomarin arvostelussa oli se, että hampaat katsottiinkin lattialla eikä pöydällä. Mutta onnistuihan se niinkin. Kävelessä Ubin olisi tehnyt mieli pöngätä kaulaansa kehämattoa vasten, mutta minä kurjimus en antanut sen tehdä niin. Näyttelyllisesti päivä ei siis todellakaan ollut mikään menestys, mutta kivaa oli silti. Kehänlaidalla viihdyttiin. Ubi löysi hyviä leikkikavereita 9 kuukauden ikäisestä Tiger's Chaoksen pentukaksikosta. Pojilla oli kivaa ja hyvä niin.
Sunnuntaina Ubi ja kaksikko jatkoivat heti aamusta leikkejä, mutta kyllä näistä kolmesta huomasi, että väsy jo pikkaisen painoi. Ihan ei ollut leikeissä samaa virtaa kuin lauantaina.
Itse asiassa väsynyttä koiraa oli helpompi esittää kehässä. Oli mukavaa esittää esimerkiksi liikkeet löysässä näyttelyhihnassa. Sitä kohti mennään. Haluaisin oppia esittämään myös whipetin mahdollisimman vapaasti. Mutta oppimassahan täällä ollaan ja niin edelleen.
Pamela Marston-Pollock arvosteli Ubin näin:
"Well grown of good type. Would like finer scull and eye slightly round. Good reach of neck and topline. Needs more forchest and depth of brisket. Strong line and well shaped hindquarters. Moved with good width. Just a little lose in elbow."
Ja tällä kertaa heilahti punainen lappu. Hyvä homma.
Minusta oli kivaa katsella koiria, oppia esittämisestä, jutella niin tuttujen kuin tuntemattomien kanssa ja nauttia suuren urheilujuhlan tunnelmasta. Kiitokset seurasta kaikille juttukaverielle, tutuille, uusille tutuille ja tuntemattomille.
Ja erityiskiitokset sisarelleni Lauralle, joka toimi taas apukäsinä ja kenneltyttönä. Tällä kertaa tosin mykkänä, kun kurkunpääntulehdus oli vienyt äänen.

Ubin kaksoisolento löytyi. Tiger Chaos Epic Experiencen ilme ja pää olivat ihan samannäköiset kuin Ubilla muutama kuukausi sitten. Ja leikitkin kehänlaidalla sujuivat mallikkaasti.