Ulla kyseli minua mukaan Narvaan jo viime syksynä ja minä suostuin. Sovimme, että menemme minun autolla, mutta Ulla ajaa. Ulla järjesteli upeasti laiva- ja hotellivaraukset, joten helppoa oli taas matkustaa.
Ihan juuri ennen matkaa sovimme seuraamme myös Armin, joka oli saanut Tarton näyttelystä yhden sertin ja lähti siis Narvaan metsästämään lisäsertejä, onnistuen siis hommassa täydellisesti.
Tällä porukalla matka siis hoidettiin ja täydellisesti meni. Lisäksi Heli ja Taru olivat samanlaisella reissulla Pikan ja Nokin kanssa. Sattumalta yöpyivät myös samassa hotellissa, joten saimme sekä kasvattajaluokan kokoon että mukavaa seuraa niin laivamatkalle, näyttelyyn kuin illalliselle.
Laivamatka meni mainiosti. Armia ensin vähän jännitti, mutta kun sen otti kainaloon, se rentoutui ja leikki loppumatkan Olan kanssa. Armi ja Ola matkustivat yhteisessä häkissä ja nukkuivat sängyssä minun kainalossa ja oikein mukavasti kaksikolla meni. Ne leikkivät ja söivät yhdessä. Kyllä whippetit vaan on melkoisen seurallinen rotu.
Menomatka Narvaan oli pitkä ja pimeä. Onneksi Ulla ajoi. Oli märkää ja sumua. Kello taisi olla lähellä yhtätoista, kun vihdoin saavuimme perille.
Hotelli oli ihan kelvollinen, suht siisti ja todella hiljainen. Henkilökunta puhui vain venäjää.
Näyttelypaikka oli vähän omituinen halli, jossa oli todella ahdasta. Kehät olivat pienet ja pyörivät vauhdilla. Ola oli molempina päivinä ainoa junioriuros, joten kun se sai ERI:n ja SA:n paukahti myös se odotettu junioriserti.
Lauantain tuomari oli venäläinen ja myös arvostelu on venäjäksi, joten ei siitä sen enempää.
Koska Ola oli myös ROP-juniori, pääsimme myös isoon kehään. Niinpä lauantai kului näyttelypaikalla melko tarkkaan. Kokemus isosta kehästä oli noin 10 metriä. Kun kehässä oli kaikkien rotujen edustajat ja koirat menivät kehään roturyhmäjärjestyksessä, olimme Olan kanssa vihonviimeisiä. Ja uloshan me lensimme kehästä heti kättelyssä. No, kokemushan oli tuokin.
Sunnuntaina arvostelun sai englanniksi ja se meni näin: "Very nice typical head. Very good frontside. Backside excellent. Moving correctly. Excellent temperament. Nice presentation."
Sunnuntaina ei ollut aikaa jäädä isoon kehään vaan suuntasimme kohti Tallinnaa ja kotia. Paluumatkalla näimme myös maisemia, oli ihana matkata valoisalla.
Mutta kylläpä oli kiva matka! Kiitos kaikille hauskasta seurasta. Meillä oli Ullan kanssa ihan superkivaa, nauroimme niin, että maha oli kipeä. Koko ajan oli hukassa jotakin, mutta kaikki taisi sitten aina löytyä. Ihan ongelmitta matka ei sujunut, sillä laitoin menomatkalla typeränä-tyttönä Olan ja Armin häkkiin valjaissa. Kun avasin häkin oven, molemmat olivat kiemurrelleet valjaistaan ulos ja Olan valjaat oli purtu rikki. Onneksi Ullalla oli varapanta mukana, niin saatiin Ola jotenkin kuljetettua. Opittiinpa tästäkin taas jotakin.
Kuin kirsikkana kakun päällä Ola sai vielä paluumatkalla onnittelut Kalle Palanderilta! Se tapahtui autokannella hissiä odotellessa. Taisin siinä tokaista vieressäni seisoneelle miehelle, että tämä koira se oli tänään voitokas. Pakkohan tämän miehen eli Kallen oli sitten kohteliaasti onnitella. Jotta sellaiset onnentoivotuksetkin vielä saatiin.
Olan viikonlopun ruusukesaldo |
Ola on ihan superhyvä matkakumppani. Kuva Ulla Sommer. |
Armi ja Ola viihtyivät hyvin yhdessä. Kuva Ulla Sommer. |
Mun ja Olan 2 minuuttia isossa kehässä. Kuva Ulla Sommer. |
Koko koirakolmikko Armi, Muumi ja Ola Tallinnassa. Kuva Ulla Sommer. |