keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Tiko täytti jo viikko sitten 5kk. Nyt alkavat ne ajat, jolloin tosissaan alkaa pohtia jääkö mittoihin. Jos vertaa muihin koiriin ja muistelee hataralla muistilla vanhoja, niin eiköhän Tiko mittoihin jää. Viimeinenkin kulmuri lähti viikolla, niin alkaa hammashuolet olemaan poissa. Perjantaina olin vapaapäivällä ja kelitkin suosi, niin sai koirat viettää vähän aikaa pihalla. Ajattelin samalla vähän kuvailla. Tosin taisi olla liian kylmä. Koirat eivät juuri touhunneet, joten minun piti lopettaa kuvaaminen ja alkaa liikuttaa koiruleita. Ubi ei juuri jaksanut ja vein sen sisälle. Hetken heittelin frisbeetä, mutta eivät koirulit oikein innostuneet. Sveakin halusi sisälle. Tiko ja Ola eivät palelleet ja jäivät ulos ja minä aloin haravoida pihaa. Tikoa tietysti kiinnosti harava hetken aikaa. Pientä juoksemistakin oli pitkin pihaa Tikolla ja Olalla, mutta ei mitään ihmeellistä. Mentiin sitten kaikki sisään ja käperryttiin meidän uuteen sänkyyn. Koirat jäivät sänkyyn, kun itse nousin ylös. Istuin koneella, kun kuulin Tikon kiroilua. Menin katsomaan, että mitä nyt ja huomasin Tikon pitävän oikeaa takajalkaa ilmassa. Ajattelin sen olleen puutunut, mutta ei se siitä muuksi muuttunut. Tiko ei laittanut painoa takajalalle. Lauantaina homma oikeasti meni vaan pahemmaksi. Lenkit Tikolta jäi väliin ja muutenkin kävi pihalla vain remmissä ja mieluiten yksin. Sunnuntaina näytti jo vähän paremmalta, mutta edelleen ei varannut painoa jalalle. Varasin ajan urheilukoiraklinikalta. Siellä sitten todettiin, että takajalassa on varvas murtunut. Varpaat teipattiin ja teippaukset käydään uusimassa 5 päivän välein. 2 viikon päästä uusi rtg-kuvaus. Elellään haasteellisia aikoja. Tiko ei saisi riehua, mutta mahdottomalta tuntuu. Odotetaan ja katsotaan, miten homma etenee.