keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Lomakiireitä (= ei tehdä mitään) ja blogi on ollut hiljaiselossa. No, kyllä koirapuuhiakin on riittänyt. Aloitetaan lauantaista. Olimme Tuomarinkartanolla Kartano Weekendin 10-ryhmän näyttelyssä. Ja olipas taas kiva tapahtuma. Vinttikoirakeskuksen kenttä on juuri passeli kymppiryhmälle. Mukavasti tilaa ja suuret kehät. Tiimiläisiä oli mukavasti paikalla ja aurinko paistoi, joten viihdyimme paikan päällä koko päivän. Ubi sai kasvattajatuomarilta ERI:n ja olin siihen oikein tyytyväinen. Kilpailuluokassa sijoiutus oli 4. Tässä saksalaisen Thomas Münchin lausumat Ubista. Käännös on Camilla Rissan. Camillalle suuri kiitos käännöksestä:
"Tyypillinen beigenvärinen rodunedustaja, jolla lupaava tyyppi. Maskuliininen tyyppi ja ilme. Oikeanlaiset ruusukorvat, keskinkertaisesti kulmautunut, hieman lyhyt kaula,oikeanlaiset ylä- ja alalinjat, hieman jyrkät olkavarret, ja hieman pitkä sääri, erinomaiset tassut, hieno tiheä turkki. Tyypillinen, mutta hieman haluton liike, ystävällinen luonne. "
Päivän kruunasi Marin Muusan saama serti ja muutenkin tiimiläisten koirat pärjäsivät oikein mainiosti. Kivaa oli.
Näyttelystä suuntasimme vielä kotiin ja sitten samointein kohti Kotkaa. Sunnuntaipäivä nimittäin sujui Kotkassa rippijuhlien merkeissä. Juhlimme sekä Epun että Nellin juhlia. Koirien kannalta merkittävää tässä reissussa oli se, että Svea oli ensimmäistä kertaa yötä äidilläni ja isälläni ja lisäksi koirat jäivät keskenään Huutjärvelle, kun me kaikki olimme rippijuhlissa. Hyvin meni. Tuhoja ei tapahtunut ja Svea viihtyi Huutjärvellä hyvin.
Palasimme jo sunnuntaina kotiin, sillä maanantaina ryntäsimme taas kartanolle. Nyt vuorossa oli ratatreenit. Ubi juoksi elämänsä ensimmäisen ryhmälähdön yhdessä Tarun Dustyn kanssa. Ja hienosti meni. Pojat olivat melko tasavahva pari ja loppusuoralle tultiinkin rinnakkain. Ubi osasi siististi ohittaa Dustyn ja tuli ensimmäisenä vieheelle. Niin hienoa! Ja kiitos taas Tarulle, kun antoi Dustyn Ubille juoksukaveriksi. Myös Svea juoksi. Tällä kertaa se strattasi 280 metrin lähtökoppien luota ja selvitti nyt myös takakaarteen. Olimme siis kovin iloisia treenien jälkeen.
Maanantaina Svea sitten kyllä ontui etujalkaansa. Onneksi nyt näyttäisi siltä, että kyse ei ole mistään vakavasta, sillä jo illalla ontuiminen unohtui. Tänä aamuna kävimmekin lyhyellä remmilenkillä sateisessa metsässä syömässä mustikoita eikä Svea ontunut enää lainkaan.

Iikka vietti aikaa putkassa
Heli ja Pikka
Rasta lepäili avoimenluokan voiton jälkeen
Muusa parasnarttu 2. ja sertti

Ubi Kartanolla. Kuva Heli Poikonen.