Hautasin Iikan tuhkat tänään vuorenkilpipeltoon ja istutin päälle päärynäpuun. Näissä vuorenkilvissä Iikka metsästi jylsijöitä ja matelijoita. Nämä vuorenkilvet olivat komeat, kun tänne muutettiin, mutta Iikka touhusi vuorenkilvissä niin paljon kesät ja talvet, että ne ovat pahasti kärsineet. Saa nähdä toipuvatko vai hoitaako vuohenputki loput, niin kuin nyt näyttää.
Ubi kävi kaveria morjestamassa. |
tunnen vielä
karkean turkin kämmenellä
tunnen vielä
pehmeän pohjavillan kasvoillani
tunnen vielä
suunnatonta ikävää