Svea ja Ola saivat erikoisnäyttelyssä oikein mukavat arvostelut. Ola oli ensimmäistä kertaa elämässään näyttelyssä ja vähän jännitti, että miten se menee. Olemme nimittäin harjoitelleet hävettävän vähän. Onneksi Olalla ei näyttelypaikalla ollut mitään Sveaa-ikävää, vaikka Svea jäi ystävällisten tiimilästen hoiviin narttukehän laidalle, kun minä ja Ola suuntasimme kohti pentu- ja uroskehää. Se oli tällä kertaa oma reipas itsensä ja suht helppo esitettävä.
Tässä Olan arvostelu:
" 6 1/2 monts. Nice head & expression. Correct ear set. Nice neck. Very nice topline. Well angulated front & behind. Well developed stifle. Nice pasterns and feet. Super correct mover with long stride in front."
Tuomari oli Ales Novak Sloveniasta. Ola on pikkupentu-urosten kakkonen eikä saanut KP:tä. Se ei minua harmittanut yhtään. Arvostelu oli mairitteleva ja pentu osasi olla kehässä. Hieno saavutus!
Svean arvosteli norjalainen Knut Blütecher. Arvostelu oli ihana:
"Excellent outline. Not the smallest one, but still feminine and elegant. Good head. Excellent eye. Wellmade neck and topline. Wellmade body with excellent depth and filling in front. A bit soft in pasterns. Excellent on the move with excellent lon(g?) and free sidegait. Could be better in front coming and going. Excellent coat, bone and feet." Svean tulos oli ERI ja SA. Olin niin iloinen. Luokassa oli 30 koiraa, joista kilpailuluokassa tuomari taisi poimia 7 narttua, joille hän kertoi kaikille antavansa SA:n. Svea oli näiden koirien joukossa, joten SA tuli, mutta ei sijoitusta (ja se tarkoitti, että pääsimme lähtemään ajoissa kotiin, sillä meidän ei tarvinnut odotella paras narttu -kehää). Olin tyytyväinen myös Svean esiintymiseen, sillä jouduin esittämään sen itse ja juuri meidän luokan aikana satoi melkoisen rankasti. Olosuhteista huolimatta Svea esiintyi innolla ja ravasti tyylikkäästi pää ylväästi pystyssä. Niin hieno tyttö!
Muutenkin päivä näyttelyssä sujui tämän duon kanssa oikein hyvin. Svea on niin ihanan rauhallinen ja helppo. Sen voi huoletta jättää häkkiin tai toisille pideltäväksi. Olakin oli yllättävän rauhallinen, mutta häkkiin jättimistä se ei kyllä arvostanut. Siellä se vinkui ja kitisi. Onneksi ei kuitenkaan hajoittanut häkin vetoketuja, kuten se yhdelle häkille on tehnyt. Päivä siis todisti meille, että hyvin se onnistuu näinkin. Ehkä tulevaisuudessakin toistamme tämän saman "jakaantumisen". Kiitokset vielä kaikille kivasta seurasta näyttelypäivänä ja erityiskiitos Helille ja Tarulle kuivasta häkkipaikasta teltassa. Jäin taas muutamat kahvit velkaa.
Ola podiumilla. Kuva Anna Mikkonen. |
Meikäläisen "tyylinäyte". Huomaa kevyt sadevarustus. Kuva Anna Mikkonen. |
Olan hienoa askellusta (tätä ei olla harjoiteltu yhtään). Kuva Anita Sandqvist |
Ja vielä Anitan kuva Olasta palkintopallilla. Kiitokset! |