Ei se Olan kanssa elämä aina ole niin ruusuista. Niin kuin olen ennenkin kirjoittanut, niin Ola on oikea jääräpää. Meinasi tulla jo vaaratilanne, kun läksin töistä koirien kanssa ja mentiin hissillä alas. Ubi ja Svea poistuivat hissistä, mutta Ola yllättäen vaan seistä jökötti hississä eikä liikkunut mihinkään, vaikka kuinka maanittelin. Ei se koskaan aikaisemmin ollut tälläistä hississä tehnyt. Minä olin hissin ulkopuolella Olan remmin toisessa päässä ja Ubi ja Svea vetivät ulos. Hissin ovet alkoivat mennä jo kiinni. Pakko oli päästää Ubi ja Svea irti ja lyödä kädet hissin oven väliin, ettei ovet mene kiinni. Kaappasin Olan vauhdilla kainaloon samalla kiroten.
Ola oli eilen yksinään minun mukana töissä. Minä en voinut katsella Olan perään, joten vein Olan päivähoitoon Nasti-lapinkoiran luo. Siellä ne painivat pari tuntia. Loppu ajan töissä Ola sitten nukkuikin. Hyvä väsytyskeino. Kiitos Nastin, joka kiltisti leikki Olan kanssa.
Olan rokotukset hoidettiin eilen ilalla. Painoa oli 6,8kg. Ubi kävi myös vaalla ja painoa oli 15,3 kg eli vähän kevyempi kuin viime syksynä. Liekö lihaksia kadonnut. Svea painoi 14,6 kg eli on suurinpiirtein samoissa. Jotenkin on tuntunut, että Ubi olisi ollut paljon rotevampi tai painavampi kuin viime syksynä, mutta se voi johtua Olasta, kun kersaa on retuuttanut sylissä. Olan keveys on saanut minut harhakäsitykseen. Katsottiin myös mitä Ubi oli painanut ensimmäisessä rokotuksessa ja painoa oli Ubilla ollut samat 6,8 kg. Ola oli reipas häntää heiluttava eläinlääkärissäkävijä.
 |
| Kaikki kolme samassa sängyssä. Samoin työkavereille, että yksi sänky on vapaana, niin sinnehän mahtuisi vielä toiset kolme whippettiä. |