Ubin ensimmäinen pentunäyttely Lahdessa on ohi. Se meni sekä hyvin että huonosti. Ubi oli luokkansa toinen ja sai kunniapalkinnon eli kotiintuomisina oli ruusuke. Myös arvostelu oli todella hyvä - lähes pelkkää kiitosta. Mutta, mutta, se esittämispuoli ei kyllä onnistunut. Sain Ubin vielä jotenkin kömpelösti seisomaan paikallaan, mutta kun piti lähteä liikkeelle kiertämään kehää, oli tulos loikkiva ja pomppi koira sekä hikinen ja punainen omistaja. Tuomari oli superkiltti, kun ei Ubia tästä surkeasta esittämisestä rankaissut ja arvostelussa mainittiin jopa liikkeistä jotakin.
Ubille näyttely oli positiivinen kokemus. Sitä ei halli hirvittänyt. Se moikkaili iloisesti kaikki koirat ja ihmiset. Erityisen hauskaa Ubista oli tietysti treffata sisko-Pikkaa. Ubi tosin olisi mieluummin keskittynyt Pikkan kanssa painimiseen kuin näyttelyesiintymiseen.
Näyttelypäivänä minua lämmitti erityisesti se, kun tuntemattoman pikkutytön äiti tuli kysymään saako tyttö silittää Ubia. Tyttö sitten silitteli pentua ja minä höpöttelin jotakin koirasta. Hetken kuluttua äiti ja tyttö tulivat uudestaan ja pyysivät saisivatko he kuvata tytön yhdessä Ubin kanssa. Tietysti se onnistui. Ja siinä kuvaa otettaessa Ubi söpösti nuolaisi pikkutyttöä myös korvasta. Aika ällösöpöä, mutta myös hienoa pikkupennulta, joka ei käytännössä ole juurikaan ollut tekemisissä pienten lasten kanssa.
Tässä vielä Ubin arvostelu. Tuomarina Maija Sylgrén.
