Ubi-whippet

Viime viikko oli Svean viikko. Svea kävi verinäytekontrollissa ja veriarvot olivat parhaat mitä Svealla on meillä ollessa ollut. Aivan loistavaa. Sveaa kuitenkin koko ajan tarkkailee ja miettii onko kaikki hyvin. Nyt voi taas olla rauhallisin mielin. Svea ja Ubi oli ilmoitettu Luhtisaalistus 2016 -maastojuoksukilpailuihin ja kun Svean veriarvot olivat kunnossa, uskalsin senkin takia Svean kilpailuihin viedä. Kilpailuja varjosti ukkosrintaman lähestyminen ja juuri ennen Svean starttia taivas repesi ja kilpailu keskeytettiin. Olin jo Svean lämmitellyt, mutta ei auttanut kun mennä autoon sadetta pitämään. Kilpailu onneksi saatiin taas käyntiin ja kun Svean startti lähestyi, niin olin aivan rauhallisin mielin. Ei jännittänyt yhtään. Kun Svea lähti vieheen perään, niin liikutuin välittömästi. Oli pakko höpöttää koko ajan ääneen, etten ala itkeä: ”Hyvin menee, loistavasti otti käännöksen, hienosti menee vieheen perässä”. Se oli upea juoksu. Erittäin moni sanoi samaa juoksun jälkeen. Kun sitten Terhi kysyi autolla, että miten meni, niin en pystynyt vastaamaan, vaan olin niin liikkuttunut onnesta. Se, että Svea pääsi taas kisaamaan ja se, että veto oli minusta niin huikea, sai vaan tunteet valtaan. Svea oli alkuerien jälkeen kolmantena ja pääsi finaaliin pisteillä 222. Finaalijuoksu ei näyttänyt ollenkaan niin hyvältä. Ei lähimainkaan. Mutta olin tyytyväinen Svean kilpailuun ja kun vielä Svean kroppa kesti kilpailun rasituksen hyvin. Alkuerien jälkeen Svea ei edes hengästynyt, joten paukkuja jäi. Palkintojen jaossa Svean sijoitus oli tippunut neljänneksi, mutta suuri yllätys ja iso mysteeri oli, että Svea oli saanut paremmat pisteet finaalissa kuin alkuerässä ja pisteillä 451 Svea-rinsessa sai sertin. Kyllä Svea sen sertin ansaitsi. Olkoot vaikka elämän-serti.
Ubin juoksu ei näyttänyt niin hyvältä ja en ollut ollenkaan vakuuttunut, että pääseekö poika finaaliin ollenkaan. Ylikorkeita uroksia oli kuitenkin 18. Ubi kuitenkin pääsi sijalta 7 pisteillä 205, kun 8 pääsi finaaleihin. Ubin toinen juoksu näytti minusta jo todella hyvältä, mutta ei tuomareiden, joten Ubi oli 7.
Kiitokset Luhtilaukkaajille mukavista kisoista ja hienoista ennakkotiedoista. Piilosta lähtenyt viehe oli minusta hyvä. Varmaan siksi, kun en siitä kärsinyt. Ubin pää kyllä pyöri ennen lähtöä, kun etsi viehettä, mutta eipä päässyt miettimään mihin suuntaan lähtisi. Hienosti Ubi lähti tällä kertaa vieheen perään, kun irti päästin. Toivottavasti tapa yleistyy, vaikka varmaan muutakin mielipiteitä asiasta on. Nyt jaettiin myös tuomareiden arvostelulomakkeet, mutta nyt tuntuu siltä, että tieto vaan lisää tuskaa eikä juuri selvennä sitä, miksi koira saa mitäkin. Kovasti oli sunnuntaina järjestäjillä haasteita ilmojen takia, mutta hienosti kisat meni. Kiitos järjestäjille.

Ola oli turistina ja tapasi Lenni-veljen. Nyt tapaaminen meni molemmilla hännät heiluen. Ola oli viikolla eläinlääkäriasemalla mukana ja punnittiin. Painoa oli jo 13 kg. Svea 14,5 kg ja Ubi 15,5 kg. Ubi ja Svea painavat aina saman verran, on ne sitten ulkoisesti minkä näköisiä tahansa. Se on mielenkiintoista.

Hauskan pitäjät

Ola-sfinski

Sertin voittaneet Besties vipukat