Ubilla alkaa ilmeisesti järki pysymään päässä. Olin toisessa huoneessa, kun kuulin Ubin pienen vikinän muualta. En ensin reagoinut siihen, mutta vikinä tiukentui ja oli lopulta aika tiukkasävyinen. Olihan se lopulta mentävä katsomaan, että mikä koiralla on mielessä. Ubilla oli pää olohuoneen pöydällä ja tiukka katse eteenpäin. Pöydällä oli pieni herkkupala, mitä Ubi tuijotti. Ubi olisi voinut sen helposti ottaa ja kukaan ei olisi asiasta tiennyt mitään. Näinkö pennun päähän vihdoin alkaa jäämään jotain käytöstapoja vai olikohan tämä vain vahinko? Annoin Ubille sen pienen herkkupalan. Hyvä Ubi.
