torstai 27. helmikuuta 2014

Sadas merkintä Ubin elämästä. Olisi tietysti pitänyt olla juhlavampi, mutta tällä mennään.

Ubi on alkanut tosissaan nostamaan jalkaa lenkillä. Tänään aamulenkillä ainakin viisi jalannostoa. Lenkit ovat muutenkin yhtä Ubin kyttäämistä. Olen iloinen vähälumisesta talvesta, mutta saisi sitä vähän olla, että maa peittyisi. Nyt kun ei ole yhtään lunta maassa, niin Ubi etsii koko ajan jotain syötävää. Alvariinsa on purukumi suussa. On kyllä hämmentävää kuinka paljon purukumia on maassa. Ubi kyllä sylkee purukumin suusta irti-komennolla, mutta silti se ottaa taas suuhunsa seuraavan purkan, minkä se löytää. Tämän kun saisi pois. Onhan meidän aikaisemmatkin koirat purkkaa maasta syönyt, mutta kyllä ne oppivat, että niitä ei maasta oteta. Ubi vaan ei opi tai välitä. Taitaa olla itsepäisempi kuin terrierit. Tänään lenkillä huuteli myös pöllö järven yli. Outoa sinänsä, sillä alkoi olla jo valoisaa. Vaikuttaisi taas, että se olisi huuhkaja. Ääni ei ollut voimakas, mutta tulikin kaukaa. Hyvä paikka katsella lintukuvia ja joistain linnuista kuunnella myös ääniä on
http://www.lintukuva.fi/lajikuvat/bubbub/index.php.