Jippi, aurinko on paistanut ja piha on kuivunut. Nyt voi pihalla heitellä Ubille palloa. Ja Ubihan juoksee pallon perässä ja pallo suussa ja sen jälkeen Ikka juoksee Ubin perässä - ja sitten vasta juostaankin. Pihalla on siis ollut mukavaa. Välillä huilataan ja Ubi syö kaikkea mahdollista, mitä pihalta löytyy.
Olen käynyt Ubin kanssa myös sekä lauantaina että tänään hikilenkin. Tänään kiipeilimme kylpylän näköalapaikoille. Yhdellä näköalapaikalla oli junasta tuttu ihminen, joka kysyi "Onko tämä sen junassa kulkeneen pikkupennun äiti?" Hämmästys oli ilmeinen, kun nainen kuuli, että tämä on se samainen pikkupentu. Taitaa Ubi olla siis junamatkoista kasvanut. Itse sitä ei vaan huomaa, kun pennun kanssa jokapäivä elelee.
