tiistai 11. maaliskuuta 2014

Ubin kynsi parani melko hyvin. Se ei vuotanut, joten tuppo poistettiin torstaina ja tossua Ubi piti ulkona lauantaihin asti. Tällä hetkellä tassussa törröttää kynnen tynkä. Saa nähdä milla vauhdilla se kasvaa.
Viikonloppuna kävimme Kotkassa ja Pyhtäällä. Ubi harjoitteli kyläreissulla pariakin uutta asiaa. Ensinnäkin se oli Iikan kanssa yksin vanhempieni luona kolmisen tuntia. Tätähän se tosin harjoitteli jo ihan pikkupentuna, kun olimme tätini hautajaisissa. Silloin pentu ennätti siunaustilaisuuden aikana tuhota äidin kävelykengät. Tällä kertaa tuhoja ei tapahtunut. Tosin rajasimme Ubin tilan vanhempien asunnon käytävään. Ubi jäi sinne aivan tyytyväisenä eikä yrittänyt millään tavoin lähteä ihmisten mukaan, kun poistuimme asunnosta.
Toinen asia, mitä Ubi viikonlopun aikana harjoitteli oli lenkkeily jonkun muun kuin meidän kanssa. Emme ottaneet Ubia mukaan sunnuntain kyläressuille vaan pyysimme isääni lenkkeilyttämään Ubia. Ja isäni, joka on superreipas kävelijä, teki työtä käskettyä. Isä ja Ubi kävelivät superpitkän lenkin. Ja hyvin meni sekin. Mainiota.

Nyt Ubi örisee Iikalle ja Hapalle olkkarissa. Taidan mennä vähän treenailemaan huomista nuoren koiran kurssia varten, niin saadaan örinä rauhoittumaan

Iikan haukotuskuvia on paljon.


Välillä pitää ottaa juoksut. Onneksi kynnentynkä on kestänyt.

Kaikkea pitää maistaa. Kiltti lapsi.


Ubi käpertyy tuulen puuskassa.