Jäi eilinen blogimerkintä tekemättä, kun ei vaan jaksanut. Laitetaan nyt aluksi sitten eilisestä. Ubi jäi eilen kotiin Iikan kanssa, kun minulla oli vain puolipäivää työtä. Terhi meni eilen myös myöhemmin työhön, niin Ubille jäi yksin oloa reilut kolme tuntia. Kun tulin sitten kotia, niin aikamoinen vastalauseiden ryöppy tuli minulle. Ubi päästeli kurkkuörinöitä minulle pitkään. Ei haukkunut, ei uikkuttanut, vaan semmoisia matalia kurkkuörinöitä. Pihallakin se vielä örisi. Tulkitsin Ubin sanoman niin että: "Mitä helvettiä menitte tekemään?" Ubi on kyllä helppo rauhoitella. Alkaa vaan keittiössä laittaa pennulle ruokaa, niin kaikki on taas niin kuin ennenkin. Hetken ruokaa sulateltua mentiin pihalle. Siellä Iikka ja Ubi ottivat juoksukisoja. Se on hyvää liikuntaa. Koirat siitä sitten väsähtivätkin ja mentiin kaikki sänkyyn nukkumaan. Kun itse heräsin, niin hämmästyin, että olin nukkunut tunnin. Iikka oli minun toisella puolella ja Ubi aivan kiinni minussa toisella puolen. Siinä sitten vielä puoli tuntia vietin laatuaikaa koirat kainalossa.
Tänään siivottiin oikein kunnolla eli suursiivous. Oli tulossa vieraita, niin piti vähän lavastaa, niin kuin Simo aina sanoo. Ubi seurasi tarkasti imurointia, mutta ei oikein pitänyt mattojen tamppaamisesta, vaan halusi heti sisälle. Lattioiden luuttuaminen oli sitten Ubista mukavaa. Moppia piti jahdata. Minulle tuli heti mieleen Brando, joka roikkui pentuna hampaillaan mopissa kiinni ja liukui mopin mukana lattialla.
Joske, Paula ja Jukka tulivat kyläilemään. Paula toi mukanaan hienon whippetpatsaan. Ubi oli vieraita kohtaan oma ystävällinen itsensä, mutta myös surutta puri vieraiden ranteita. Kahvitusten aikaa Ubi sitten vaan makasi pöydän alla, kun oli ensin parikertaa yrittänyt kurkottaa pöydälle, mutta komentojen jälkeen nöyrtyi vaan makaamaan. Pentu taisi kyllä olla jo väsynyt siivouksesta, kun se sitten jolkotteli omaan sänkyynsä nukkumaan.
 |
| Vain Elämää -ohjelma kiinnosti |
