Ubi kolme kuukautta. Kun eilen ahkeroitiin, niin tänään otettiin rennosti. Vaikka ilma oli harmaa ja kurjannäköinen, me ulkoilimme päivällä ahkerasti: aamulenkki, aamupäiväpihailua, iltapäiväpihailua ja vielä iltapäivän pikku metsälenkki lähimetsässä. Vielä pitäisi tässä iltasella käydä jolkuttelemassa iltakävelyt, joten eiköhän tässä olla happea saatu.
Ubi juoksi kolmiota Iikka–Hapa–Terhi pitkin pihaa. Mädät omenat eivät kiinnostaneet enää ollenkaan. Juokseminen oli kivempaa. Taitaa olla ominaista tälle rodulle.
Innokkaan ulkoilun tuloksena Ubi on nukkunut iltapäivän. Alkuun se veti unia omassa pedissään, mutta kyllä se aina jossakin vaiheessa hipsuttelee minun viereeni sohvalle köllöttelemään.Eikä millään malttaisi nousta siitä pois. Potkii pikemminkin minua sohvalta alas. Pikku-whippetin jalat ovat jo melko pitkät, joten meidän pitää kyllä kohta ostaa isompi sohva.
