Tänään saimme aikaiseksi pikku retken Kopparnäsiin. Kävelimme alueen metsäisempää osuutta, sillä rantakalliot ovat pirullisen liukkaita. Oli virkistävää kävellä uusissa maisemissa. Ja meille tyypilliseen tapaan lähdimme etsimään oikopolkua ja päädyimme ryteikköön - no perille, eli autolle lopulta päästiin. Iikkakin jaksoi tunnin lenkin suht mukavasti. Ja pikkukoiraa nukutti päivällä, kun oltiin käyty katsomassa uusia maastoja.
Ubin takahampaat vaihtuvat nyt vauhdilla. Kun se syö puruluuta, on luu aivan verinen eikä Ubi oikein pitkään edes viitsi luuta kaluta. Yksi hammas löytyi taas lattialta, kun Ubi tökki sitä kuonollaan.
Viime yönä Ubilla oli pitkästä aikaa vatsa löysällä. Se herätti minut yökakalle ensimmäisen kerran kahdelta yöllä, sitten neljältä ja seuraavaksi sitten herättiinkin jo puoli kahdeksalta. Tällaista ei olekaan sattunut pitkiin aikoihin. Nähtävästi aamuyön vatsavaivojen syy oli lauantaisen sadepäivän herkuttelussa, sillä "löysäily" loppui heti aamulla. Joka tapauksessa, kun kävelin yöllä neljän aikaan pennun kanssa pihalla kakkahommissa, olin todella iloinen siitä, että joulukuun lopussa yöllä on neljä astetta lämmintä ja ihan kirkas taivas. Omituinen sää!