Miten voi muutamassa tunnissa rakastua uuteen pentuun? Näin on tänään käynyt, kun kotiimme pomppi Olavi-pentu eli kotoisasti Ola. Muusan ja Uskon pentu heiluttaa häntää koko ajan, pusuttaa ja tutkii uteliaasti uutta kotia. Se on hyvin avoin, rohkea ja reipas. Ubiin ja Sveaan se suhtautuu (ainakin vielä) järkevän arvostavasti. Haistelee ja juoksee niiden perässä, mutta ei (ainakaan vielä) ole yrittänytkään läimiä tai purra niitä.
Myös Svea ja Ubi ovat olleet järkeviä. Ubi haistelee ja ihmettelee pentua, mutta ei lähde riekkumaan (ainakaan vielä). Svea vähän nyrpistelee nenäänsä ja vaikuttaa enemmänkin mustasukkaiselta, mutta komentaa Olaa ihan sivistyneesti. Svea myös haluaisi ulkona leikkiä Olan kanssa, mutta pentu ei ihan vielä Svean raisua juoksuleikkiä kestä.
Ola on syönyt, kun sille on annettu ruokaa ja se on pissannut ja kakkannut, kun se on viety ulos.
Mitä muuta voi pennulta vaatia? No, ei niin mitään. Kun vielä kaiken päälle häntä heiluu jatkuvasti ja pentu pomppii iloisena lelu suussa sinne ja tänne. Ihana, suloinen Ola!
 |
| Vastassa olivat Mari, Ola- ja Lenni-veli. |
 |
| Kotona tuli heti pissa ja vähän niin kuin jalka jo nousisi :-) |
 |
| Svea ja Ubi alkoivat keskenään riekkumaan. Olaa piti pitää jaloista pois. |
 |
| Svea ja Ubi ottivat kyllä pikkukaverin hyvin vastaan. |
