torstai 18. helmikuuta 2016

Talvilomapäivä koirien kanssa menee kuin siivillä, varsinkin kun varhaisen aamupalan jälkeen nukkuu puoliyhdeksään ja sitten kävelee tunnin aamulenkin. Ola ei aamulenkillä paljon tuulesta ja viimasta välittänyt. Minusta tuntuu, että sillä sen verran paljon karvaa, että se ei ole kovin kylmänheräkkä. En voi sillä mitään, että kun kolme koiraa Svea, Ubi ja Ola kävelevät kolmestaa polulla, niistä tulee mieleen koiraperhe: isä, äiti ja lapsi. Ja jotenkin myös aikuisten korien suhtautuminen Olaan menee perinteisten perheroolien mukaan. Svea on kärsivällinen pennun kanssa, kun taas Ubi sanoo pennulle helpommin, mutta leikkii sen kanssa kyllä myös riehumisleikkejä. Lenkin jälkeen päivä meni lekotellessa. Illalla sitten tapahtuikin enemmän, kun kävimme Marin, Daamin, Blondin ja Muusan kanssa ensi pikkulenkillä ja sitten Hyvinkään uimahallissa uimassa. Olakin oli mukana. Tosin lenkillä umpihangessa lähinnä sylissä ja uimahallissa se sai seurata menoa kevythäkissä. Marin koirat polskivat niin innokkaasti, että Ubikin intoutui ihan vapaaehtoisesti uimaan. Sveaa sai vielä nostella altaaseen, mutta kun sen sinne sai, se ui kyllä todella siististi. Ihan mahtavaa kuntoilua, puolentunnin uintireissun jälkeen koirat olivat tosiaan väsyneitä. Nyt olemme iltareissulta kotona ja aikuiset koirat haluaisivat jo kovasti nukkumaan. Sen sijaan Ola pomppii ja hyppii ja haluaa taas niin kovasti vaan leikkiä ja leikkiä.

Muusa-mamma on melkoinen uimamaisteri

Svea ei ollut innokas uimari, mutta osaa uida hienosti.

Ubilla taas on intoa, mutta ei taitoa.

Muusa saalisti lelun

Daami hyppää

Pikkuhiljaa Ubikin alkoi oppia.

Mutta Blondilla oli melkoinen "täysillä-asenne", myös uimiseen.