Tänään paranneltiin Ubin leukaa ja tassuja kotona. Minulle tulikin siis yllättäen etätyöpäivä. Onneksi pystyn tekemään töitä kotona ja onneksi työnantaja ymmärtää nämä koirayllätyksistä aiheutuvat muutokset suunnitelmissa. Koska sekä minulla että Hapalla on pitkät työmatkat (50 km ja 30 km), on hienoa, että meillä on koiraystävälliset työpaikat. Koiranpennun voi ottaa töihin mukaan ja näitä etätyöpäiviä voi järjestellä. Ilman näitä järjestelyjä pikkupennun päivä venyisi aivan liian pitkäksi. Pitkän työmatkan takaa kun ei oikein voi lähteä koiraa ruokatunnilla ruokkimaan ja ulkoiluttamaan.
Ubi nukkui lähes koko päivän. Varmaan vieläkin paranteli leukaansa. Ja ihan hyvin se näyttääkin parantuvan. Se ei enää vuoda ja mielestäni leuka on jo rupeutunut. Leuan palkeenkieli ei myöskään häiritse Ubia millään tavoin. Se ei yritä raapia leukaa, se pystyy juomaan hyvin ja syö entisellä ruokahalulla.
Tassutkin tuntuvat olevan kunnossa. Ihan reippaasti pentu leikkii ja juoksee lelujen perään. En kuitenkaan tänään laskenut sitä pihalla irti, ettei satu uutta vahinkoa heti perään.