Ubi oli taas minun mukana työssä. Päivä meni ihan hyvin muuten, mutta Ubi ei hirveästi nukkunut. Kotia lähtiessäni jouduin sitten herättämään Ubin, joka oli juuri nukahtanut. Kotimatkalla minulla olikin riiviö kassissa, joka pyrki sieltä koko ajan pois ja yritti syödä kaikkea mukaan lukien auton penkkiä. Kotonakaan ei mennyt ihan putkeen. Ensin sisällä Iikka taas vahti minua ja Ubi käveli Iikan mielestä liian läheltä, joten siitä piti pärähtää. Mentiin sitten pihalle missä on enemmän tilaa, mutta Ubi taisi olla yliväsynyt ja ylivilkas, koska Ubille tapahtui tapaturma. Täysivauhtisessa juoksussa kasvilavan ylitys ei onnistunutkaan, vaan Ubin etujalat osuivat kasvilavan reunaan ja siitä turvalleen kivetykselle. Ubi ulahti ja ontuen pää ihan tokkurassa hoipparoi rappusille. Minä riensin katsomaan Ubia. Löysin heti verta tippuvan vekin alaleusta. Päästin koiran sisään ja Ubi ontui todella pahasti vähän niin kuin molemmilla etujaloilla. Se oli hurjan näköistä. Huolestuin ja soitin välittömästi Siuntion Eläinlääkäriasemalle ja onneksi olivat tänään pitempään auki. Käytiin näyttämässä Ubia eläinlääkärillä ja onneksi jaloissa ei ollut mitään vammaa. Hampaat ja kieli olivat ehjät, joten ainoaksi vammaksi jäi vekki leukaan.
Toinen potilas Saarinen. Whipettien pentuoppaassa kerrottiin, että pitää varautua, että whippet elää vanhaksi. Nyt ei siltä tunnu. Ensimmäinen eläinlääkärikäynti 10vko vanhana. |